Maatalous on edelleen yksi vaarallisimmista ammattialoista. MTT:ssä on päättymässä Naisturva-hanke eli ”MYEL-vakuutettujen naisten työturvallisuushanke”. Tutkimusmateriaali on kerätty kymmeneltä maitotilalta, joista neljällä oli parsinavetta, neljällä pihatto ja kahdella automaattinen lypsyjärjestelmä. Tilat sijaitsivat Pirkanmaan, Uudenmaan ja Satakunnan maakunnissa. Laadullinen tutkimusaineisto koostuu haastatteluista, havainnointimateriaalista, tiloilta otetuista valokuvista ja videonauhoista. Jokaiselta tilalta on kirjoitettu tarina naisen työstä ja tilanteesta erityisesti työturvallisuuden näkökulmasta. Analysointivaiheessa on toteutettu myös asiantuntijahaastatteluja. Tutkimustilat olivat keskimääräistä isompia, sillä keskimääräinen peltoala oli 106 hehtaaria (33 ha), metsäala 51 hehtaaria (48 ha) ja lehmien määrä 45 (22,5) (suluissa koko Suomen tilojen keskiarvot vuonna 2007). Haastatelluilla naisilla oli keskimäärin 19 vuoden kokemus maataloustyöstä ja suurin osa valitsi ammattinimikkeekseen maatalousyrittäjä. Työnjako oli tutkimustiloilla yleisesti perinteinen, jolloin nainen työskenteli navetassa eläinten hoitotöissä ja kantoi päävastuun kotitalouden töistä. Neljällä tilalla nainen oli mukana myös peltotöissä käyttäen maatalouskoneita. Kotitalouden hoitaminen saatetaan luokitella yksityisyyteen kuuluvaksi, mutta maatilalla se on oleellinen osa toimintojen sujuvuutta, varsinkin jos tilalla on palkattua työvoimaa ja tilalla viettää vanhuudenpäiviään edellisen omistajasukupolven edustajia syytinkisopimuksen myötä. Työn luonteesta johtuen naisten työpäivä oli tutkimustiloilla pitkä alkaen aamuisin keskimäärin kello kuusi ja päättyen keskimäärin kello seitsemän illalla. Keskimäärin tutkimustilojen työtehtävissä toimi 3,7 henkilöä vuoden aikana, puolella tiloista oli osan vuotta tai jatkuvasti palkattu työntekijä. Tutkimustiloilla tapaturmat ja läheltä piti –tilanteet olivat yleisempiä, kuin mitä tilastolukujen pohjalta osattiin ennakoida. Kahdeksalla tilalla haastateltu oli kokenut tapaturman tai useita kuluneen kahden vuoden aikana. Eläimet, kiire ja väsymys mainittiin yleisimmin tapaturmavaaroina. Kotieläintiloilla vakavat tapaturmat liittyvät usein eläinten hoitotöihin. Tiloilla havait-tiin erilaisia eläinten käsittelytapoja, joilla todennäköisesti on yhteys tapaturmien määrään. Eläimiä kohdeltiin joillakin tiloilla niiden luontaista käyttäytyminen huomioon ottaen, jolloin eläinten ja hoitajan välillä vallitsi luottamus. Toisilla tiloilla taas eläimiä hallittiin pelon avulla, jolloin niiden arvaamaton käyttäytyminen oli tapaturmariski hoitajalle. Liukastumiset olivat aiheuttaneet vakavia tapaturmia. Joitakin henkilökohtaisia suojaimia oli tiloilla käytössä, yleisimmin käytettiin turvajalkineita, mutta toisaalta tiloilla havaittiin puutteita hengityssuojainten käytössä. Kun haastatelluilta kysyttiin, mitä asioita he haluaisivat muuttaa työssään tai elämäntilanteessaan, kertoi puolet haastatteluista työtaakan olevan liian suuri. Puolet vastaajista kertoikin ylirasittuneisuudesta ja tunteesta, että tilanne on ylivoimainen. Myös hankala maatalouspoliittinen tilanne ja puolison työpanoksen vaikea korvattavuus tuotiin esille tilanpidon riskinä. Lomitusjärjestelyihin oltiin pääosin tyytyväisiä, joskin loman työläät etukäteisjärjestelyt stressasivat osaa vastaajista. Yllättävissä tilanteissa lomittajan saaminen tilan töitä tekemään oli usein hankalaa tai lomittajan vaihtuvuus tuotti ongelmia. Puolison kanssa lomailu toteutui osalla tiloista vain harvoin. Suurin osa haastatelluista kuitenkin koki, että työ luonnon ja eläinten parissa on palkitsevaa ja antoisaa. Vanhempi tutkija Marja-Liisa Lindbohmin asiantuntijahaastattelun avulla selvitettiin Työterveyslaitoksella lapsen odotusajan ja maatilan töiden yhteensovittamista.
Vastaava tutkija
Kallioniemi Marja Hankkeen kesto 2007 - 2008
Asiasanat
maatila, koulutusmateriaali, työturvallisuus, nainen
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|