Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kehitystä, joka tyydyttää nykyväestön tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Kestävä kehitys kattaa kolme toiminnallista ulottuvuutta: taloudellisen, ekologisen sosiaalisen. Käsitteen kokonaisvaltaisuus aiheuttaa suuria haasteita kestävän kehityksen mittaamiselle ja sen periaatteiden operatiiviselle toteutukselle. Kestävää kehitystä on yleensä tarkasteltu makrotasolla, mutta viime vuosina yritysten kestävä kehitys on saanut kasvavaa huomiota. Yritystoiminnan kestävyyden arvioimiseksi on esitetty useita erilaisia menetelmiä, joista Figge & Hahnin (2004) Sustainable Value Analysis (SVA) on yksi lupaavimmista. SVA menetelmä vertaa tuotannon taloudellista arvonlisäystä ja siitä aiheutuvaa pääoman kulumista. Pääomaan lasketaan fyysisen pääoman lisäksi inhimillinen, sosiaalinen ja ekologinen pääoma. Tuotannon katsotaan olevan kestävällä pohjalla kun arvonlisäys on riittävän suuri korvaamaan kaiken pääoman kulumisen, jolloin tuotanto voi jatkua periaatteessa loputtomiin. Näin SVA:n periaatteet nojaavat yleisesti hyväksyttyihin kestävän kehityksen kriteereihin. Hankkeen tarkoituksena on kehittää SVA menetelmää edelleen yhdessä kansainvälisen konsortion kanssa (ml. Figge ja Hahn itse) erityisesti elintarviketuotannon kestävän kehityksen arvioimista varten. Hankkeessa sovelletaan SVA:ta maatilojen ja koko elintarvikeketjun tasolla, kuin myös alueiden väliseen vertailuun. SVA on läheisesti yhteydessä ekotehokkuus käsitteen kanssa. SVA ei kuitenkaan tarkastele pelkästään ekologista kestävyyttä, vaan huomioi myös sosiaalisen kestävyyden. Hankkeessa pyritään yhdistämään kestävän kehityksen ja ekotehokkuuden mittaamiseen ja analysointiin kehitettyjä operatiivisia menetelmiä. Niiden lisäksi hankkeessa hyödyntäen tuottavuus- ja tehokkuusanalyysin menetelmiä, mm. rintamaestimointia ja benchmarkkausta. Hanke jakautuu 4 vaiheeseen seuraavasti: 1) Menetelmän kehittämistarpeiden kartoittaminen ja valittujen kehityshankkeitten toteuttamiseen. 2) Menetelmän adaptointi elintarvikeketjun tarpeisiin. 3) Olemassa olevan tilastoaineiston kartoitus (mm. FADN kirjanpitodata). 4) Menetelmän soveltaminen toiminnan kestävyyden arviointiin sekä politiikka-analyyseihin. Hankkeen tuotoksena on sovellettavissa oleva menetelmäkehikko elintarvikeketjun kestävyyden arviointia varten joka soveltuu tuotannon eri vaiheisiin niin mikro kuin makrotasoilla. Hanke toteuttaa MTT:n tutkimusstrategiaa ja liittyy vuoden 2007 painopisteelle: �Vastuulliset elintarvikeketjut ja �valinnat�, �Painoala 1. Maa- ja elintarviketalouden kestävyyden kehittäminen yhteiskunnan tarpeisiin�. Teemme yhteistyötä MTT:n sisällä ainakin TAL, BEL, ja KEL yksiköiden kesken. Hankkeessa hyödynnetään mm. BEL:n koordinoiman ConsEnv projektin tuloksia. Hankkeen kesto on 3 vuotta 1.1.2007�31.12.2009. Haemme MTT:n tutkimuksen strategisen kehittämisen määrärahaa 30000 �/vuosi, yht. 90000 �. Määräraha käytetään nuoren tutkijan (tohtoriopiskelija) palkka- ja henkilösivukuluihin. Hankkeeseen ovat tällä hetkellä sitoutuneet tutkimusprofessori Timo Kuosmanen sekä vanhempi tutkija Timo Sipiläinen. Hankkeen toteuttaminen vaatii riittävän suuren tutkimusryhmän. EU komissiolle jätetyssä hakemuksessa MTT:n tutkimusryhmän kooksi arvioitiin noin 5 henkilöä, mutta EU-hakemuksen puitteissa kokonaisrahoitusta ei ollut mahdollista kasvattaa. Hakemuksen arviointivaiheessa tutkimusryhmien liian pieni koko herätti arvostelua, ja konsortiolta edellytetään lisäselvityksiä asian suhteen. Lisähenkilöresurssit ovat tarpeen erityisesti hankkeen 3. ja 4. vaiheessa, jotta hankkeen potentiaaliset mahdollisuudet kyetään täysimääräisesti hyödyntämään. Nyt haettu määräraha mahdollistaa yhden nuoren tutkijan palkkaamisen työryhmäämme. Figge&Hahn 2004, Sustainable value added, Ecological Economics 48,173�187.
Vastaava tutkija
Hankkeen kesto 2007 - 2010
Asiasanat
kestävä kehitys, riskin hajauttaminen, maatalous, tuottavuus ja tehokkuusanalyysi, rintamaestimointi
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|