Suorakylvössä maata ei muokata. Siirtyminen suorakylvöön muuttaa aineiden sekoittumista maahan, eliöstön elinoloja ja maan rakennetta ja vaikuttaa siten veden, ilman ja ravinteiden kiertoon. Hankkeessa tutkitaan aineiden liikkumista ja kiertoa suorakylvetyssä, rakenteellisessa maassa ja sen merkitystä vesistö- ja kasvihuonekaasukuormituksen vähentämisessä. Suorakylvössä liukoisen fosforin huuhtoutumisen lisääntyminen pienentää eroosiontorjunnan kautta saatua hyötyä fosforin huuhtoutumisen torjunnassa. Tästä syystä tutkimuksessa paneudutaan liukoisen fosforin huuhtoutumisen vähentämiseen suorakylvössä. Kasvihuonekaasujen vapautumista suorakylvetystä maasta ei ole tutkittu Suomen oloissa, vaikka siitä tarvitaan tietoa mm. kasvihuonekaasulaskennassa. Siksi hankkeessa tehdään aiheesta esitutkimus usealla maalajilla. Tavoitteena on kehittää tutkimuksessa tuotetun tiedon perusteella käytännön sovellutuksia suorakylvön ympäristöystävällisyyden varmentamiseksi, arvioida fosforilannoitustarve suorakylvettäessä sekä selvittää nykyisin käytettyjen ravinneanalyysimenetelmien käyttökelpoisuus rakenteellisen maan mittauksissa. Tutkimuksen toteutus jakaantuu kolmeen osaan: 1) aineiden liikkuminen ja kierto rakenteellisessa maassa;2) kasvihuonekaasujen vapautumisen esiselvitys ja 3) suorakylvön vaikutus vesistökuormitukseen valuma-aluetasolla. Osassa 1 on v. 2005-06 aikana kehitetty rakenteellisen maan tutkimusmenetelmä, jolla voidaan tutkia ravinteiden uuttumista maan makrohukosten pinnoilta kyllästetyssä tilassa. Sen jälkeen aloitettiin menetelmäkehitys kyllästämättömän maan tutkimiseksi. Kahdelta savimaan kentältä otetuista näytteistä on mitattu fosforin ja kiintoaineksen uuttumista (vesi ja ammoniumasetaatti) eri maakerroksista sekä selvitettiin eloperäisen aineksen ja fosforin kerrostumista erilaisesti muokatussa maassa. Lisäksi on tehty määritykset lannan levityksen vaiktuksesta ravinteiden kertymiseen suorakylvetyssä maassa yhteistyössä PPO:n kanssa. Vuoden 2006 aikana valmistui suorakylvöön liittyen yksi tieteellinen artikkeli (painossa) ja neljä konferenssijulkaisua. Osiossa 2 perustettiin kuusi kasvihuonekaasujen mittauskenttää (kaksi Jokioisin ja Ylistaroon, yksi Juankoskelle ja Vihtiin). Kentillä mitattiin kasvihuonekaasujen vapautumista n. vuoden ajan. Aineistosta on käytettävisssä alustavat tulokset, joiden mukaan dityppioksidi emissiot olivat suorakylvettäessä suuremmat kuin kynnettäessä viidellä lohkolla kuudesta. Osiossa 3 mitattiin keväällä 2005 Pyhäjärven valuma-alueella ja kevästä syksyyn 2006 Vantaanjoen alueen ojista veden laatua jatkuvana mittauksena. Lisäksi otettiin vesinäytteitä ravinnepitoisuuden määrittämiseksi. Automaattiset mittausasemat mittasivat veden sameuden, lämpötilan ja sähkönjohtavuuden kerran tunnissa. Mittausmenetelmä on lupaava tapa tutkia huuhtoumisen dynamiikkaa. Automaattiasemia ei ole tietääksemme juurikaan käytetty ravinteiden huuhtoutumistutkimuksissa pelto-oloissa, joten tältä osin teemme tuotekehitystä yhteistyössä palvelun toteuttavan yrityksen kanssa. Hanke on edennyt v. 2005-06 suunnitellusti ja vuonna 2007 se jatkuu suunnitelman mukaan. Tutkimusryhmä muodostuu MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Helsingin yliopiston, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen, Pyhäjärven suojelurahaston ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen tutkijoista. Tutkimuskenttien osalta tehdään yhteistyötä Kemira GrowHow Oyj:n ja MTT:n tutkimusasemien kanssa kanssa. Hanketta rahoittavat MTT (sitomaton), MMM ja Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Hankkeen kohdistuminen MMM:n ja MTT:n painopisteisiin esitetään kohdassa liittymät.
Vastaava tutkija
Alakukku Laura Hankkeen kesto 2005 - 2009
Asiasanat
ravinnekierto, ravinteiden liikkuminen, lierotoiminta, lannoitus, makrohuokosto, lanta, maan rakenne, hiili, fosfori, typpi, kevennetty muokkaus, kyntö , kasvihuonekaasut, kasvustotähde
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|