Valtaojiin ja vesistöihin ulottuvien peltojen ravinnekuormitusta on pyritty rajoittamaan suojakaistoilla ja -vyöhykkeillä. Suojavyöhyke vaikuttaa pellon pintavalumaan, mutta salaojavalumaan sillä ei ole vaikutusta. Ulkomailla on todettu, että suojavyöhykkeitä pitää uusia mm. silloin, kun kasvipeite on hautautunut eroosioaineksen alle. Suomessa monet suojavyöhykkeet ovat jo kymmenisen vuotta vanhoja. Hankkeessa tutkittiin, toimivatko vanhat suojavyöhykkeet yhtä hyvin kuin vastaavat uudet. Vuosien kuluessa maanpinta on saattanut kyllästyä fosforilla, jolloin vyöhyke ei enää pidätä vedestä fosforia yhtä tehokakasti kuin aiemmin. Pahimmassa tapauksessa suojavyöhykkeeltä voi vapautua esimerkiksi liukoista fosforia valumaveteen. Myös ulostemikrobien kulkeutumisesta pintavalumaveden mukana ja kertymisestä suojavyöhykkeelle on vähän tutkimustietoa.
Vastaava tutkija
Uusi-Kämppä Jaana Hankkeen kesto 2005 - 2008
Asiasanat
hygienia , typpi , suojavyöhykkeet , pintavalunta, fosfori
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|