Tässä tutkimuksessa pureuduttiin niihin ongelmiin, joita aiempien kokemusten ja esikokeiden mukaan kevätviljojen suorakylvössä oli ollut. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kevätviljan suorakylvössä voidaan varmistaa tasainen kasvuun lähtö. Tavoitteena oli ohjeistaa kylvön ajoitus hienojakoisilla mailla ja kasvinsuojelu suorakylvössä, selvittää suorakylvökoneiden tekninen toimivuus sekä suorakylvömenetelmän soveltuvuus Suomen oloissa ja laskea teknis-biologisen tutkimustiedon perusteella, miten suorakylvöön siirtyminen vaikuttaa kevätviljan viljelyn talouteen. Suorakylvön kylvöalusta tehdään leikkuupuimurilla, ja siksi pitää kiinnittää erityistä huomiota puimurin säätöihin, varusteluun ja ajotekniikkaan. Olki ja ruumenet ovat sitä suurempi ongelma, mitä suurempia satoja saadaan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että ongelmat lisääntyvät, kun jyväsato on yli 4000 kg. Savimaa voidaan suorakylvää, kun pintamaa murustuu kylvön yhteydessä. Paksu kasvustotähdekerros hidastaa kuivumista muutamasta päivästä viikkoihin kevään sateisuudesta riippuen. Vilja voidaan suorakylvää 1-2 cm matalampaan kuin kylvettäessä muokattuun maahan. Kaikilla konevertailuun osallistuneilla koneilla on voitu kylvää häiriöittä talouskylvöä vastaavissa oloissa ja niillä on saatu aikaan vähintään tyydyttävä kasvusto verrattuna jyrsinkylvöllä aikaansaatuun kasvustoon. Koneen ostajan kannattaa kiinnittää erityisestä huomiota kiertokokeiden tekemiseen, kylvösyvyyden säätöön, kylvön ja lannoituksen säätöalueiden riittävyyteen, säiliöiden, kokoon, muotoon, niiden täyttöön ja tyhjennykseen sekä koneen huollettavuuteen. Kevyellä sänkimuokkauksella voidaan vähentää lähes kaikkia suorakylvön haittoja. Kylvöä saadaan aikaistettua, pellon kosteustilaa voidaan tasata, oljen aiheuttamia ongelmia voidaan vähentää, lanta saadaan mullattua ja pyöränjäljet tasattua. Aina ei tarvitse muokata koko lohkoa, vaan sänkimuokkaus voidaan kohdistaa sitä edellyttäviin paikkoihin. Suorakylvö käytettäessä kaura menestyy kevätviljoista luotettavimmin. Ohra kärsii herkimmin, kun sääolot ovat vaikeat. Suorakylvö vaikuttaa eri kevätviljojen käyttötarkoituksen mukaiseen laatuun melko vähän, jos varsinaisia kasvuhäiriöitä ei ole. Suorakylvöön siirryttäessä rikkakasvien, kasvitautien ja tuhoeläinten tarkkailua on tehostettava ja aikaistettava. Siemenlevintäiset heinämäiset ja muutkin monivuotiset rikkakasvit saavat mahdollisuuden levitä, kun maata ei muokata. Yksipuolinen viljanviljely sekä monokulttuuri lisäävät tyvi- ja lehtilaikkutautien esiintymistä ohra- ja kevätvehnäkasvustoissa voimakkaammin suorakylvetyissä kuin kyntöön perustetuissa kasvustoissa. Suorakylvön pahin tuhoeläinongelma ovat etanat, joista ei kuitenkaan yleensä ole haittaa kevätviljoilla. Uudeksi ongelmaksi näyttävät tulevan kaskaat ja luteet, jotka voivat imentävioituksen lisäksi levittää kasvitauteja. Kylvettävää alaa pitää olla vähintään 100 –150 hehtaaria vuodessa, jotta kolmimetrisen suorakylvökoneen hankinta olisi kannattavaa. Suorakylvö on todettu taloudellisesti kilpailukykyiseksi kylvömenetelmäksi, vaikka sadon määrä alenisikin 10 –15 %. Suorakylvö vähentää kasvuston perustamiseen tarvittavan työnmenekin neljännekseen verrattuna tavanomaiseen menetelmään. Polttoaineenkulutus kasvuston perustamiseen liittyvissä töissä putoaa viidennekseen.
Vastaava tutkija
Alakukku Laura Hankkeen kesto 2002 - 2006
Asiasanat
kylvön ajoitus, kasvinsuojelu, sadon laatu, kevätvilja, haihdunta, maan rakenne
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|