Suu- ja sorkkatauti on maailmanlaajuisesti eräs vaarallisimmista kotieläinten taudeista. Kansainvälinen eläintautijärjestö OIE luokittelee suu- ja sorkkataudin herkästi tarttuvaksi eläintaudiksi, jolla on esiintyessään merkittäviä taloudellisia seurauksia ja joka voi vaikuttaa eläinperäisten tuotteiden kansainväliseen kauppaan. Levitessään tauti voi aiheuttaa huomattavaa vahinkoa sika- ja nautapopulaatiolle ja niiden tuotannosta riippuville toimialoille, sekä heikentää elintarvikehuollon toimintaa. Tehokas eläintautiriskien hallinta edellyttääkin, että myös suuria kustannuksia aiheuttaviin ja kotieläintuotannon toimintaedellytykset vaarantaviin harvoin esiintyviin vahinkoihin varaudutaan riittävästi. Suu- ja sorkkataudin hallinnassa käytettävät toimenpiteet on määritelty EU:n suu- ja sorkkatautidirektiivissä. Suu- ja sorkkataudin torjunta saattaisi Suomessakin vaatia vähimmäismääräyksiä voimakkaampia taudinhallintatoimenpiteitä, kuten eläinten ennaltaehkäisevään lopetukseen tai hätärokotuksiin ryhtymistä. Hätärokotusten on todettu vähentävän tehokkaasti suu- ja sorkkataudin leviämistä epidemiatilanteessa, mutta se voi aiheuttaa myös suuria taloudellisia vaikeuksia toimialalle. Ei kuitenkaan tiedetä, miten kustannustehokkaita suu- ja sorkkatautiriskien hallintakeinot ovat Suomessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa eläintautiriskien hallintaa koskevan päätöksenteon tueksi sekä käytännössä sovellettavaa tietoa valmiussuunnitelmien tarpeisiin. Yksityiskohtaisempina tavoitteina on vastata seuraaviin kysymyksiin epidemiologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta: 1. Kuinka monta tilaa saisi todennäköisimmin ja enimmillään tartunnan suu- ja sorkkatautiepidemian aikana ja miten pitkään taudinpurkaus todennäköisimmin kestäisi. Vaihtoehtoisina skenaarioina on epidemian alkaminen joko sika- tai nautatilalta. 2. Miten suu- ja sorkkatautipurkauksen aikaiset vähimmäistoimet taudinhallinnassa vaikuttaisivat epidemian kokoon ja kestoon ottaen huomioon erityisesti alueelliset erityispiirteet? 3. Mitkä olisivat tautipurkauksen tuotannolliset ja taloudelliset seuraukset kotieläintuotannossa ja kotieläintuotteita jalostavilla toimialoilla ja miten tautipurkauksen erityispiirteet (kuten epidemian koko, rakenne ja kesto) vaikuttaisivat siitä aiheutuviin menetyksiin? 4. Olisiko Suomessa taloudellisesti tai epidemiologisesti perusteltua rajoittaa taudin leviämistä hätärokotuksilla? Miten mahdollinen hätärokotusohjelma tulisi toteuttaa, jotta se pysäyttäisi taudinaiheuttajan etenemisen ja rokotuksen taloudelliset hyödyt olisivat kustannuksia suuremmat? Suu- ja sorkkataudin leviämistä simuloidaan epidemiologisella Monte Carlo-simulaatiomallilla. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa keskitytään tautipurkauksen sika- ja nautasektorille ja niihin läheisesti liittyville teollisuudenaloille aiheutuviin menetyksiin sekä mahdollisen vientimarkkinashokin vaikutuksiin, jotka mallinnetaan osittaisen tasapainon mallin avulla. Tutkimus auttaa suomalaisen sika- ja nautatalouden kehittämistä niin, että kustannustehokkuuden tavoittelussa otetaan riittävästi huomioon myös eläintautiriskit. Tutkimus tuottaa tietoa tautipurkauksen koosta ja tautipurkauksen ja leviämisen rajoittamisen tuotannollisista ja taloudellisista vaikutuksista kotieläinsektorilla. Tietoa voidaan hyödyntää mm. valmiusharjoituksia suunniteltaessa, valmiussuunnittelussa ja tarkasteltaessa erityiskysymyksiä, kuten rokotuksen käyttötarvetta Suomessa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös suunniteltaessa elintarvikkeiden huoltovarmuuden turvaamista kriisitilanteissa. Tautipurkauksen laajuuden lisäksi tutkimus kertoo, miten suuria välillisiä vaikutuksia suu- ja sorkkatautipurkaukseen liittyy.
Vastaava tutkija
Pietola Kyösti Hankkeen kesto 2006 - 2010
Asiasanat
optimointi, hinta, hätärokotus, suu- ja sorkkatauti, sika, lihanauta, lypsylehmä, maito, naudanliha, sianliha, menetykset, simulointi
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|