Tausta: Korkea pääoman tuotto on taloudellisesti kilpailukykyisen sikatalouden perusedellytys, sillä sikatuotantoon sitoutuu paljon pääomaa. Rehujen ja eläinaineksen hankinta on noin 90 % sianlihantuotannon muuttuvista kustannuksista, joten niiden käytön tehokkuus vaikuttaa lihakilon tuotantokustannuksiin ja sikapaikan tuottoon. Sikaloissa yleisesti käytetyllä liemiruokinnalla lihasikojen ruokintaa ja teurastuksen ajoitusta voidaan tarkentaa niiden kasvuvaiheen ja perinnöllisen tason mukaan. Ruokinnan tarkentaminen auttaa parantamaan sikatalouden kilpailukykyä. Se voi tarjota ympäristöhyötyjä erityisesti jos perimästä johtuva syöntikyvyn vaihtelu voidaan ottaa huomioon, tehostaa tuotantoteknologian käyttöä ja valintaa ja auttaa hallitsemaan entistä paremmin ruhon laatua. Tässä hankkeessa jo saatujen tulosten mukaan siirtyminen kaksivaiheruokinnasta kasvuvaiheen mukaan tarkentuvaan täsmäruokintaan voi lisätä sikapaikan tuottoa useita euroja vuodessa. Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten sian ruokintaa ja teurastuksen ajoitusta voidaan tarkentaa geneettisesti erilaisille sioille, eri kasvuvaiheessa oleville sioille ja markkinatilanteen mukaan niin, että sikapaikan taloudellinen tuotto maksimoidaan. Toinen tavoite on yhdistää tieto optimaalisista tuotantopäätöksistä ja sian perinnöllisistä ominaisuuksista, ja tarkastella lihasian kasvuominaisuuksien vaikutusta sikapaikan tuottoon. Uusi kantakoeasema mahdollistaa entistä yksityiskohtaisemman tiedon saamisen eläinten välisistä syönti- ja rehunmuuntosuhteen eroista. Kolmas tavoite on analysoida kantakoeasemalla havaitun yksilökohtaisen rehunkulutuksen perinnöllinen yhteys muihin ominaisuuksiin (päiväkasvu, kasvukäyrä, ruhon koostumus). Tutkimusmenetelmä: Tutkimusmenetelmänä käytetään numeerista dynaamisen ohjelmoinnin mallia, joka simuloi sian kasvuprosessia ja tuotannon rahavirtoja. Optimointimallin avulla sikojen teurastus- ja ruokintapäätösten, perimän ja ruhon laadun väliset yhteydet voidaan ottaa huomioon entistä paremmin. Kantakoesikojen yksilöllisen rehunkulutustiedot analysoidaan tilastollisesti. Tarkasteltavana on kasvatusjakson keskimääräinen rehunmuuntosuhde sekä rehunkulutuskäyrä. Ominaisuuksille etsitään niitä parhaiten kuvaava geneettinen malli. Yksilöllisiä ruokintatuloksia käytetään ruokintamallin validointiin. Vaikuttavuus: Tutkimus tuottaa ruokintasuosituksia, joiden avulla voidaan tehostaa tuotantopanosten käyttöä sianlihantuotannossa. Myös rehuteollisuus hyödyntää tuloksia omissa suosituksissaan. Suosituksissa voidaan ottaa huomioon entistä paremmin lihan laatuhinnoittelu. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten esimerkiksi lihan hinnalla ja tukiratkaisuilla voidaan ohjata sianlihan tarjontaa. Sian tuotanto-ominaisuuksien merkityksestä saadaan tietoa, jota voidaan käyttää eläinjalostuksen tavoitteita määritettäessä. Yksilöllisistä rehunkulutustiedoista saatujen tutkimustulosten perusteella kehitetään jalostusarvostelusovellus, jota käytetään sikojen valtakunnallisessa jalostusarvojen laskennassa. Kasvukäyrä ja yksilöllinen rehunkulutus sisällytetään sikojen kokonaisjalostusarvoon. Hankkeessa painotetaan tutkimustiedon siirtämistä sikatalousyrittäjille. Tulokset ja tutkimusmenetelmä ovat myös tieteellisesti mielenkiintoisia. Tutkimuksen tuloksia on julkaistu ja julkaistaan tieteellisissä lehdissä ja väitöskirjatyössä. Toteutus: Tutkimuksen toteuttavat taloustutkimus (TAL) ja biotekniikka- ja elintarviketutkimus (BEL) vuosina 2005-2007. Yhteistyötä tehdään kotieläintuotannon tutkimuksen ja Faba jalostuksen kanssa.
Vastaava tutkija
Pietola Kyösti Hankkeen kesto 2005 - 2008
Asiasanat
Optimointi, Gompertzin funktio, Perinnölliset tunnusluvut, Dynaaminen malli, Sika, Epälineaarinen sekamalli, Ruokinta, Dynaaminen ohjelmointi, Teurastus, Pääoman tuotto, Kilpailukyky
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|