Ekologisella luontoyrittäjyydellä ja ekoyrittäjyydellä tarkoitetaan luonnon antimia ja resursseja sekä elämyksiä hyödyntävää, usein pienimuotoista ja monialaista maaseudun ekokestävää ja innovatiivista yritystoimintaa. Toimialaa ovat aiemmin kuvanneet käsitteet käsityömäisyys, yksilöllisyys, paikallisuus ja kotimaisuus. Nykyisin tähän kymmeniätuhansia yrittäjiä työllistävään aktiviteettiin kohdistuu suuria odotuksia tekniikan uusista innovaatioista, ekokuluttajien kasvavista vaatimuksista sekä toimialan nopeasta kasvusta osana alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kehitysohjelmia. 5.2 Suomessa nämä ohjelmat liittyvät läheisesti a) innovaatio-ohjelmiin b) verkosto- ja klusteriohjelmiin c) kestävän kehityksen ekologisiin, taloudellisiin sekä sosiokulttuurisiin ohjelmiin sekä d) yritys- ja aluetalouden ympäristöohjelmiin. MTT:n sisällä yhtymäkohdat muuhun tutkimukseen ovat eko- ja ympäristöarvojen tuotteistamisessa (Rural Life Design), maa- ja elintarviketalouden ympäristönhallinassa ja elinkaaritutkimuksessa, ERNIE -ohjelmassa, Indikaattorituktimuksessa (SUSAGRI) sekä materiaalivirtojen ekotehokkuuden tutkimuksessa. Ohjelman tavoitteena on tuoda alan yrittäjien käyttöön WDCSD:n (World Business Council for Sustainable Development) kansainvälisesti mittava "seven keys to success in sustainable entrepreneurship" kansainvälinen innovaatio-ohjelma. Tämä pitää sisällään toimialalle muuten ongelmalliset innovaatioympäristöt, ekotehokkuuden, verkostoitumisen, asiakaslähtöisyyden, ohjauskeinot, luonnonvara-arvoperustan sekä sosiaalisen kestävyyden ideologian. Näiden avaintehtävien ohella määritellään toimialan eri sektoreiden ympäristönhallinnan tavoitetasot ja näiden mittarit. Nämä ovat käytettävissä toimialan ohjaus- ja hallintajärjestelmien sekä kuluttajia palvelevan yritysten laatu- ja ympäristöjärjestelmien kehittämisessä. Samalla yrityksille tarjotaan ympäristöalan hallintaan liittyvää koulutusta sekä tuotekehitystä innovatiivisesti ohjaavia työkaluja. Oleellista on toimialan imagon selkiyttäminen ja klusterirakenteen kehittäminen lähemmäksi segmentoituneita asiakasryhmiä. Menetelminä käytetään kunkin avaintehtävän kohdalla tutkimus- ja kehittämisaineiston mukaista metodiikkaa. Innovatiotoiminnassa tällaisia ovat mm. IMA:n (Innovative Management Association ja SRI:n (Stanford Research Institution) tai EBN:n BIC:n (Business Innovation Center) suosittamat välineet. Vastaavasti ekotehokkuudessa käytetään pohjana lähinnä WBCSD:n suosituksia ja indikaattoreissa MMM:n uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön strategian mittareita. YK:n ja OECD suosituksia kansallisten ohjelmien ohella jne. Hyödynsaajina ovat toimialan yritykset, kuluttajat, ekokestävä talous ja ympäristö. Tutkimuksen avulla edistetään alan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä Työnjako vuonna 1999 käynnistetyn klusteriohjelman mukaisena MTT:n koordinoidessa 2002-2004 suunnitelmassa esitetyn tarkemman aikataulun mukaan. Julkaisutoiminta tuottaa materiaalia yhteistyössä alan yhdistysten kanssa mediaan, tieteellisiin sarjoihin sekä toimialan omaan sähköiseen verkkopalveluun. Lisäksi projektissa järjestetään teemapohjaisia asiantuntijaseminaareja.
Vastaava tutkija
Luostarinen Matti Hankkeen kesto 2002 - 2007
Asiasanat
ekoyrittäjyysklusteri, elintarviketuotanto, elintarvike
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|