MTT Ruukissa selvitettiin vuosina 2004-2007 terästeollisuuden tuottamien kuonien vaiku-tuksia maan pH- ja ravinnetilaan sekä perunasadon määrään ja laatuun. Kenttäkokeessa verrattiin teräskuonan sekä Raahesta ja Koverharista peräisin olevan masuunikuonan eri käyttömääriä. Kuonat levitettiin hajalevityksenä kasvukauden 2004 alussa ja niiden vaiku-tuksia seurattiin kolmen kasvukauden ajan. Kokeissa käytettiin perunalajikkeina Sabinaa (2004) ja Van Goghia (2005 ja 2006). Kuonat vaikuttivat maan pH- ja ravinnetasoon ominaisuuksiensa mukaisesti. Teräskuona nosti maan pH:ta ja kalsiumpitoisuutta tehokkaammin kuin masuunikuona. Masuunikuona puolestaan sisältää enemmän magnesiumia kuin teräskuona, ja tämä näkyi kohonneina maan magnesiumpitoisuuksina. Ensimmäisen kasvukauden jälkeen pH- ja ravinnetasot alenivat ja käsittelyjen väliset erot pienenivät. Kuitenkin vielä neljän vuoden kuluttua kuo-nien levityksestä suurimpien teräs- (10 ja 50 t/ha) ja masuunikuonamäärien (60 t/ha) vaiku-tus näkyi kohonneena maan pH:na ja kalsiumpitoisuutena. Samalla kun kuonat nostivat maan pH:ta, ne vapauttivat maahan sitoutunutta fosforia kasveille käyttökelpoiseen muo-toon. Kuonat vaikuttivat maan hivenravinnepitoisuuksiin vain ensimmäisellä kasvukaudel-la kuonalevityksen jälkeen. Kuonien lannoitusvaikutus näkyi mukuloiden ravinnepitoi-suuksissa. Teräskuona, joka lisäsi tehokkaasti maan Ca-pitoisuutta, lisäsi myös mukuloiden kalsiumpitoisuutta Koevuosien sääolot olivat vaihtelevat ja vaikuttivat koetuloksiin. Sadot jäivät alhaisiksi kasvukaudella 2004 märkyyden ja kasvukaudella 2006 kuivuuden takia. Kalkituksessa ja maanparannuksessa normaalisti käytettävät kuonamäärät (5-12 t/ha) eivät vaikuttaneet kasvuston kehitykseen tai satoon. Sen sijaan normaaliin käyttömäärään verrattuna kym-menkertainen teräskuonamäärä (50 t/ha) hidasti kasvuston alkukehitystä kahdella ensim-mäisellä kasvukaudella sekä vähensi sadon määrää ensimmäisellä kasvukaudella. Kuona-lisäykset eivät vaikuttaneet sadon kokojakaumaan eivätkä tärkkelyspitoisuuteen. Kuonien vaikutus perunarupeen vaihteli vuosittain. Kasvukausi 2004 oli sateinen ja rupea esiintyi niin vähän, ettei kuonien vaikutusta perunarupeen voitu arvioida. Vuonna 2005 suurinta teräskuonamäärää (50 t/ha) lukuun ottamatta kaikki kuonalisäykset lisäsivät ruven esiintymistä. Sen sijaan vuonna 2006 kuonat eivät vaikuttaneet merkitsevästi ruven esiin-tymiseen. Kuonat eivät vaikuttaneet merkitsevästi sadon ulkoiseen laatuun yhtenäkään koevuonna.
Vastaava tutkija
Hiltunen Lea Hankkeen kesto 2004 - 2007
Asiasanat
perunarupi , rikki, siemenperuna, kuona, kasvitaudit , Streptomyces spp
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|