Yksipuolinen viljakierto lisää toksiininmuodostajien mahdollisuutta lisääntyä kasvukaudesta toiseen. Kasvitautitorjunta ei tulosten perusteella suojaa riittävästi punahometartunnalta ja toksiinien muodostumiselta. Fusarium-tartunta heikentää jyvien kehitystä ja pienissä jyvissä myös toksiinpitoisuus on korkein. Sadon lajittelulla voidaan alentaa toksiinipitoisuutta, jopa määritysrajalle. Suorakylvö ei näytä lisäävän viljan DON-pitoisuuksia, sensijaan se on riski kauranviljelyssä, sillä erityisesti lämpiminä vuosina T2/HT-2 toksiinien muodostajat tartuttavat suorakylvettyä kauraa voimakkaimmin ja toksiineja löytyy sadosta eniten. Erityisesti Fusarium langsethiae on muodostumassa ongelmalliseksi toksiinintuottajaksi myös Suomessa. lajia esiintyy eniten kauralla, mutta myös ohralla. Se tartuttaa viljaa tähkälletulosta lähtien, eikä vaikuta olevan riippuvainen runsaasta kosteudesta, kuten DON-muodostajat F. culmorum ja F. graminearum. Viljalajien ja lajikkeiden välillä on kuitenkin eroja Fusarium-tartunnassa ja siksi myös toksiinipitoisuuksissa, yleensä myöhäiset lajikkeet ovat alttiimpia punahometartunnalle ja niillä esiintyy myös runsaimmin toksiineja.
Vastaava tutkija
Parikka Päivi Hankkeen kesto 2003 - 2010
Asiasanat
toksiinit, Fusarium, mykötoksiinit, viljat
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|