Suomalaisten lammasrotujen geneettistä monimuotoisuutta ja sukulaisuuksia muihin rotujen kuvaavat tutkimukset ovat perustuneet molemmalta vanhemmalta periytyviin, autosomaalisiin DNA-merkkeihin, pelkästään isältä periytyviin Y-kromosomin merkkeihin ja pelkästään emältä perityviin mitokondrio-DNA-merkkeihin. Y-kromosomi- ja mitokondrio-DNA-tutkimukset ovat osoittaneet, että Pohjois-Eurooppaan kulkeutui tuhansia vuosia sitten geneettisesti monimuotoinen eläinkanta. Nykyisten tutkimustulosten perusteella on nähtävissä, että suomalaisissa lampaan alkuperäisroduissa on useampi kuin yksi emä- tai isälinja. Tämä viittaisi siihen, että roduilla on ollut useampi kuin yksi esihistoriallinen perustajapopulaatio, jotka on tuotu Suomen alueelle jopa eri aikoina, tai että rotujen perustajapopulaatio oli geneettisesti monimuotoinen sisältäen nyt todettavissa olevat erilliset emä- ja isälinjat. Molemmilta vanhemmilta periytyvien mikrosatelliittitutkimuksen mukaan suomenlampaan ja kainuunharmaksen geneettisesti lähin populaatio on Vienan Karjalan paikallinen maatiaislammaskanta. Ahvenanmaanlampaassa on todettavissa samaa geneettistä alkuperää kuin suomenlampaassakin, mutta rotu on kuitenkin geneettisesti eriytynyt suomenlampaasta ja kainuunharmaslampaasta ja läheistä geneettistä sukua ruotsalaiseen maatiaislampaaseen nimeltä ”metsälammas”. Mikrosatelliitti-DNA-merkit osoittavat sitä, että maatiaiseläinroduissa on edelleen paljon geneettistä vaihtelua. Tutkimus osoitti niin ikään, että suomenlammas ja kainuunharmaslammas kuuluivat niiden pohjoiseurooppalaisten rotujen joukkoon, joilla on korkeata suojeluarvoa. Kainuunharmaslampaalla on huomattava suojeluarvo myös silloin, kun rotujen suojelun tavoitteena oli ylläpitää mahdollisimman runsas eri alleelien kirjo.
Vastaava tutkija
Kantanen Juha Hankkeen kesto 1999 - 2006
Asiasanat
geenivarat, lammas, mitokondrio DNA, mikrosatelliitti, genettinen muuntelu
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|