Hukkakaura on lakisääteisesti torjuttava rikkakasvi, joka on ensisijaisesti torjuttava käsin kitkemällä tai kemiallisesti. Ongelmaksi jäävät kuitenkin lohkot, joilla torjunta on epäonnistunut tai jäänyt kokonaan tekemättä. Tällöin viranomainen voi antaa hävittämismääräyksen. Näissä tapauksissa ratkaisu voisi olla kasvuston korjuu kukinnan jälkeen kokoviljasäilörehuksi. Jos itävyys häviää säilönnässä, ja viranomainen sallii saastuneen kasvuston korjuun kokoviljasäilörehuksi, niin korjuuvelvoitteen toteutuessa vältetään tukien menetyksistä ja kasvuston hävittämisestä aiheutuvat tappiot. Hankkeessa tutkittiin hukkakauran siementen itävyyttä kokoviljasäilörehussa. Kokeissa selvitettiin miten hukkakauran kehitysvaihe, säilöntäainekäsittely ja säilöntäaika vaikuttavat itävyyteen ja sen säilymiseen. Tavoitteena oli määritellä säilöntämenetelmä, jolla itävyys häviää. Koe toistettiin kahtena vuotena (2005 ja 2006), jotta saatiin vaihtelua kasvu- ja säilöntäolosuhteisiin. Lisäksi vuonna 2006 tutkittiin hukkakauran siementen itävyyttä pyöröpaaleissa. Jatkohankkeessa 2007-2009 tutkittiin säilöntäaineen ja säilöntäajan vaikutusta hukkakauran itävyyteen jyväsäilönnässä propionihapolla ja urealla sekä hukkakauran itävyyden säilymistä siementen kulkiessa lehmän ruoansulatuskanavan läpi sontaan. Hukkakauran siemenet olivat itämiskykyisiä jo kaksi viikkoa röyhylle tulon jälkeen. Molempina vuosina itävyys hävisi kolmen kuukauden säilönnässä kaikissa rehuissa. Paalikokeessa kolmen viikon säilönnän jälkeen ensimmäisen korjuukerran paaleissa (2 viikkoa röyhylle tulosta) hukkakauran itävyys oli hävinnyt. Sen sijaan toisen korjuukerran paaleissa (4 viikkoa röyhylle tulosta) oli säilöntäainekäsittelystä riippumatta runsaasti itämiskykyisiä hukkakauran siemeniä. Vain paalin sisällä olleiden siementen itävyys hävisi. Kolmen kuukauden jälkeen paaleista ei enää löytynyt itäviä siemeniä. Alustavasti näyttää siltä, että säilöntäaineen riittävä käyttö varmistaa pH:n laskun ja hyvän käymislaadun sekä edistää itävyyden häviämistä. Jos hukkakaura havaitaan viljakasvustossa niin myöhään, ettei kemiallinen torjunta ole mahdollista ja hukkakauraa on liikaa kitkettäväksi, kasvusto voidaan tutkimuksen perusteella korjata kokoviljasäilörehuksi. Korjuu on tehtävä kahden viikon sisällä röyhylle tulosta, koska hukkakauran siemenet kehittyvät nopeasti itämiskykyisiksi ja tuleentuneet siemenet varisevat herkästi. Säilöntäajan tulee olla vähintään kolme kuukautta, jotta siementen itävyys häviää. Säilöntäohjeiden noudattaminen on erittäin tärkeää hukkakauran leviämisen estämiseksi. Hukkakaura tuottaa runsaasti versoja, joten kasvusto on vielä niiton jälkeen käsiteltävä glyfosaattivalmisteella tai muokattava torjuntaohjelman mukaan. Hukkakauran itävyys hävisi propionihapolla ja urealla säilötyissä ilmatiiviisti suljetuissa siiloissa, mutta avoimien siilojen pintaosassa muutaman sentin syvyydeltä oli itäviä hukkakauran siemeniä. Tulosten perusteella propionihapolla ja urealla jyväsäilötyn hukkakauran itävyys häviää edellyttäen, että siilo/auma peitetään tiiviisti, sillä avoimeen pintaan jäävät siemenet ovat riski. Hukkakauran siemeniä säilyi itämiskykyisinä kuljettuaan lehmän ruoansulatuskanavan läpi. Jyvien antamisen jälkeen ensimmäisen vuorokauden aikana sonnasta löytyneiden hukkakauran siementen itävyys oli 34 % laskien sen jälkeen. Kahden vuorokauden jälkeen ruokinnasta hukkakauran itävyys oli pääosin hävinnyt. Viikon aikana neljän lehmän sonnasta löytyi 504 itävää hukkakauran siementä, jolloin itävyys oli 11 %. Lanta muodostaa siten selvän leviämisriskin, jos rehu sisältää itäviä hukkakauran siemeniä. Syksyllä maanpinnalle joutuneiden hukkakauran siementen itävyys ei hävinnyt täysin talven aikana, vaan vaarana on niiden taimettumisen myöhästyminen seuraavana keväänä. Taimettumisen myöhästyminen voi aiheuttaa torjuntatarpeen väärän arvion tai torjunnan epäonnistumisen. Edullisissa oloissa maahan mullatut hukkakauran siemenet itivät jo syksyllä.
Vastaava tutkija
Heikkilä Terttu Hankkeen kesto 2005 - 2010
Asiasanat
jyväsäilöntä / grain preservation, propionihappo / propionic acid, urea / urea, lehmä /cow, hukkakaura / wild oat, Avena fatua L., itävyys / germination / viability, kehitysaste / growth stage, kokoviljasäilörehu / whole crop silage, säilöntä / ensiling, säilöntäaine / silage additive, muurahaishappo / formic acid, Lactofast-maitohappobakteeri /lactic acid bacteria
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|