Kansainvälisten kalastussopimuksien solmiminen on vaikea tehtävä, joka usein kaatuu kiistoihin ja kilpakalastukseen. "Kalastussodat" johtavat kalakantojen heikkenemiseen ja kalastustoimialan tappioihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia syitä kalastuskiistojen syntyyn ja pyrkiä määrittämään sopimuksia, jotka mahdollistaisivat yhteistyöratkaisujen synnyn. Tutkimus käsittelee vaeltavia kalakantoja, joita kalastetaan peräkkäisillä kalastusalueilla. Kalastuksen jälkeen jäljellä olevan kalakannan mittaukseen liittyy epävarmuutta. Epävarmuus on tyypillinen kalakantoja ja kalastustoimialaa luonnehtiva tekijä. Se on kuitenkin saanut vähän huomiota luonnonvarataloustieteen alaan kuuluvassa kirjallisuudessa. Tämä tutkimus hyödyntää ei-yhteistyöpelien teoriaa ja sopimusteoriaa sellaisten yhteistyömallien kuvaamiseen, jotka toimivat myös epävarmassa ympäristössä. Itämeren pohjoisen lohikannan kalastusta tarkastellaan esimerkkinä. Esimerkin tavoitteena on tuottaa suuntaviivoja yhteistyölle lohenkalastuksessa ja verrata vaihtoehtoisia insentiivijärjestelmiä esimerkin valossa.
Vastaava tutkija
Laukkanen Marita Hankkeen kesto 2003 - 2006
Asiasanat
kansainväliset kalastussopimukset, jaetut kalakannat, ei-yhteistyöpelit
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|