Täsmäviljely tarjoaa mahdollisuuden parantaa viljelyn kannattavuutta ja vähentää ympäristökuormitusta. Sen kehityksen esteenä on kuitenkin useita tekijöitä. Käytännön tasolla voidaan osoittaa, että a) tiedon keräämiseen, hallintaan ja käsittelyyn tarvitaan uusia työkaluja, b) on selvä puute tieteellisesti todistetuista syy-seuraussuhteista ja niiden vaikutuksesta mahdolliseen säätöstrategiaan käytännön sovelluksiin mentäessä ja c) tarvitaan uusia, nopeita menetelmiä maan ominaisuuksien vaihtelun mittaamiseen. Uusia mittausmenetelmiä tarvitaan myös maaperän tilan seurannassa ja kartoituksessa. Täsmäviljelyn ja maaperän tilan seurannan yhteydessä on painotettu, että maan fysikaalisista ominaisuuksista tarvitaan lisää tietoa. Niiden liittäminen ko. järjestelmiin on suuri haaste. Geofysikaaliset mittausmenetelmät, kuten sähkönjohtavuus ja dielektrisyys korreloivat useiden maan kasvukunnolle tärkeiden tekijöiden kanssa. Sähköisin menetelmin maan ominaisuuksia voidaan mitata aluemittakaavassa, mutta niiden käytäntöön saattamisessa tarvitaan menetelmäkehitystä. Maan, sään ja sadon vuorovaikutukset ovat monimutkaisia ja viljelijöille pitää tarjota uusia menetelmiä maan kasvukunnon seurantaan ja ennustamiseen mahdollisen säätöstrategian tueksi. Ilman malleja kerättyä tietoa ei voida hyödyntää täysimääräisesti. Tutkimuksen tavoitteena on 1) selvittää mallittamalla kenttien aineisto, mitkä maan fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet selittävät sadon määrää ja laatua erilaisilla maalajeilla, 2) kehittää epäsuora mittausmenetelmä maaperäfysikaalisen tiedon tuottamiseksi eri toimijoiden tarpeisiin, 3) tuottaa tutkimuksen aineistosta malleja käytettäväksi viljelyn ja ympäristönhoidon päätöksenteon tukena ja maa-sato -vuorovaikutusten tutkimisessa. Pidemmän aikavälin tavoite on tuotteistaa maaperäfysikaalinen tieto käytettäväksi maaperän tilan seurannassa, täsmäviljelyssä ja ympäristönhoidossa. Tutkimuksessa ollaan yhteistyössä useiden eri hankkeiden kanssa mm. käyttämällä yhteisiä kenttiä, vaihtamalla ja yhteiskäyttämällä kerättyä tietoa sekä yhdistämällä eri tieteenalojen tietämystä kokonaisuuden hallinnan parantamiseksi. Yhteistyötä tehdään mm.MTT:ssa vuonna 2007 alkaviksi suunniteltujen hankkeiden Parempia työkaluja vesityökuormituksen hallintaan ja VILMA Viljelyteknologian mahdollisuudet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa - maaperän muutosten tuotannollinen ja ympäristöllinen merkitys kanssa. Lisäksi MaSa2:ssa tuotettu tieto on liitettävissä syksyllä 2006 julkaistuun Peltomaan laatutestiin (www.agronet.fi > Kasvi > Peltomaan laatutesti), joka kehitettiin ProAgrian ja MTT:n yhteistyönä. Tutkimuksen käytännön toteutus on jaettu kolmeen osaan: 1) tutkimus vilja- ja nurmisadon määrän vaihtelusta hiesu- ja moreenimaalla;2) maan kosteuden lohkonsisäisen vaihtelun huomioivan seurantamallin kehittäminen ja maan vesitalouden ja sadonmuodostuksen mallittaminen;3) uusien menetelmien käyttäminen monimutkaisen riippuvuusaineiston käsittelyssä. Tutkimus laajentaa v. 2002-05 tehtyä Maaperäfysiikka ja sato1 -hanketta, jossa tutkittiin savi- ja hietamaita sekä ohran laadun vaihtelua. Tutkimus toteutetaan MTT:n, GTK:n ja HY/Agroteknologia yhteistyönä. Tutkimuksen koekenttien osalta tehdään yhteistyötä Kemira GrowHow Oyj:n ja MTT Luomu ja ympäristö-ryhmän (Juvan kenttä) kanssa. Hankkeessa tehdään mallitusyhteistyötä Unkarin tiedeakatemian kanssa. Hanketta rahoittavat MMM, Suomen Akatemia, Maa- ja vesitekniikan tuki ry. ja Salaojituksen tutkimusyhdistys. Hanke toteutetaan vuosina 2006-2008 ja loppuraportoidaan 3/2009 mennessä. Hanke kohdistuu MTT:n painopisteeseen 6-3: hintakilpailukykyiset tuotantojärjestelmät ja MMM:n painopisteeseen 2.2 (Laajentavien maatilayritysten johtaminen sekä tuotantoprosessien ja riskien kokonaisvaltainen hallinta) ja välillisesti myös 2.3 (Maatalouden vesienhoidon kehittämisen tutkimus 2006-2009).
Vastaava tutkija
Alakukku Laura Hankkeen kesto 2006 - 2009
Asiasanat
GIS, täsmäviljely, kaupallinen mittausmenetelmä, paikkatieto, mallittaminen, maaperäfysiikka, geofysiikka, maa- kasvi -systeemi, geofysiikka, nurmet, hermoverkkoanalyysi, maaperäfysiikka, GIS, täsmäviljely, kaupallinen mittausmenetelmä, paikkatieto, mallittaminen, hermoverkkoanalyysi
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|