Perunaruton (Phytophthora infestans) epidemiologia on muuttunut perinpohjaisesti kun molemmata pariutumistyypit A1 ja A2 sisältävä uusi populaatio1980-1990-luvuilla valtasi Euroopan. Suvullisen lisääntymisenmyöta taudista tuli maalevintäinen ja populaation geneettinen muuntelukyky kasvoi merkittävästi.Pohjoismaissa todisteet populaatiomuutoksesta ovat käyneet ilmeisiksi 1997-2001. Olemassa olevat perunaruton ennustemallit ja asiantuntijajärjestelmät (DSS) perustuvat algoritmeihin, jotka on kehitetty 1950- ja 1960-luivoilla tehtyjen kenttä- ja laboratoritutkimusten tuloksien pohjalta. Nämä tulokset kuvaavat epäluotettavasti nykyistä ruttoepidemiaa. Samanaikaisesti Pohjoismaissa poliittinen ilmapiirri vaatii rajoittamaan ja perustelemaan entistä paremmin kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä. Täten asiantuntijajärjestelmien käyttämä biologinen tietämys on päivitettävä nykyisen ruton epidemiologiaa vastaavaksi. Hankkeen tavoitteena on arvioida ja määrittää epidemiologiset muuttujat pohjoismaisen uuden ruttopopulaation ominaisuuksia vastaaviksi.Tulokset hyödynnetään olemassa olevien ja uusien ennustemallien ja asiantuntijajärjestelmmien kehittämistyössä.Hankkeessa kehitetään internetpohjainen perunaruton asiantuntijajärjestelmän runko, jonka komponentteja on helppo siirtää ja muokata eri Pohjoismaiden hieman erilaisiin tarpeisiin sopiviksi. Lisätietoa pohjoismaisen hankkeen kotisivuilla: http://130.226.173.223/LBNordic/LBNordic.asp
Vastaava tutkija
Hannukkala Asko Hankkeen kesto 2003 - 2008
Asiasanat
Solanum tuberosum, Phytophthora infestans, kasvinsuojelu, perunarutto, kasvitaudit, asiantuntijajärjestelmät, integroitu torjunta, peruna, kemialalinen torjunta
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|