Perunantyvi- ja märkämätä on osoittautunut yllätykselliseksi tautiryhmäksi, jonka ennakointi ja hallinta on hyvin vaikeaa. Vuosina 2004-2007 toteutetussa tutkimushankkeessa selvitettiin tyvi- ja märkämätää aiheuttavien bakteerien levinneisyyden ja lajiston muutoksia, sekä verrattiin eri bakteerikantojen sukulaissuhteita ja tuhoisuutta perunalle. Lisäksi yritettiin löytää tekijöitä, jotka laukaisevat siemenperunan oireettoman tartunnan näkyviksi oireiksi pellolla. Vuosina 2004-2005 pelloille ja varastoihin ilmaantui uusi tyvi- ja märkämätää aiheuttava Dickeya-lajiryhmä (aiemmin Erwinia chrysanthemi), jota löytyi yleisesti myös Etelä-Suomen jokivesistä. Sairaissa versoissa perinteinen tyvimätäbakteeri, Pectobacterium atrosecticum, oli vielä vuosina 2004-2005 yleisin bakteerilaji ja varastoiduissa mukuloissa Pectobacterium carotovorum bakteerin alalaji carotovorum. Tutkitut P. atrosecticum-kannat olivat perinnöllisesti keskenään hyvin yhtenäinen ryhmä, mutta muista tyvimätäbakteereista jäljitettiin useita perimältään erilaisia ryhmiä. Osa Dickeya-kannoista aiheutti kasvihuone- ja peltokokeissa hyvin samankaltaisia vakavia oireita, kuin tavalliset tyvimätäbakteerit. Lisäksi kasveissa esiintyi runsaasti epätyypillisiä tyvimätäoireita, kuten varsien sisäistä tai ulkoista nekroosia ja varren mätänemistä muualta kuin tyveltä. Pahimmillaan Dickeya-kannat aiheuttivat 50 % sadonalennuksen. Hankkeen aikana kehitetyllä menetelmällä määritettiin vuosina 2005 ja 2006 tarkasti tavallisen tyvimätäbakteerin määrä 30 siemenperunaerässä/vuosi. Siemenperunasta mitatulla tavallisen tyvimätäbakteerin pitoisuudella ei ollut selvää yhteyttä siihen, miten paljon tyvimätäoireita näillä erillä istutetuissa kasvustoissa pellolla oli. Osittain tämä selittyy sillä, että joissakin siemenerissä oli korkeita Dickeya-pitoisuuksia. Lisäksi siemenperunanäytteet oli otettu syksyllä varastokauden alussa ja bakteerimäärät voivat kasvaa nopeasti, jos siemenperunaa säilytettään liian lämpimässä esimerkiksi juuri ennen istutusta. Lisätutkimusta ja ohjeistusta tarvittaisiinkin siitä, miten tyvimätäbakteerien määrä pidetään kurissa syksyn sadonkorjuusta seuraavan kevään istutukseen.
Vastaava tutkija
Hannukkala Asko Hankkeen kesto 2004 - 2007
Asiasanat
Solanum tuberosum, peruna, Dickeya spp., perunantyvimätä, Erwinia carotovora subsp. carotovora, Pectobacterium carotovorum subsp. carotovorum, Erwinia chrysanthemi, Pectobacterium atrosepticum, kasvitaudit, kasvinsuojelu, Erwinia carotovora subsp. atroseptica, perunanmärkämätä
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|