Koivutisle on hiilituotannon sivutuote, jonka käyttö kasvinsuojelussa on uusi ja merkittävä innovaatio. Tisleissä on noin 10 000 erilaista bioaktiivista yhdistettä, joista fenoliset yhdisteet ovat yksi tärkeimpiä aineryhmiä kasvinsuojeluvalmisteita kehitettäessä. MTT:n alustavat testit osoittivat, että koivutisleisiin perustuvaa teknologiaa voitaisiin käyttää etanoiden torjunnan lisäksi myös monien muiden tuhoojien torjuntaan ( aivan kuten tisleen valmistaja ja tuotekehittäjä Charcoal Finland OY oli ilmoittanut). Tisletutkimukselle haettiin ja saatiin MMM:n rahoitus hankenimellä "Etanat hallintaan - uusia innovaatio kasvinsuojelukäyttöön". Tappajetanan (Arion lusitanicus) levinneisyyskartoitukseen ei saatu rahoitusta joten yhdesta hankkeen päätavoitteesta oli pakko luopua. Kolmivuotisen hankkeen tuottamat tiedot ovat osoittaneet, että tislevaseliinia voidaan käyttää etanoiden (tappajaetana) ja kotiloiden kulun rajoittamiseen, jos aine sivellään kasvuston/kasvin ympärille rakennettuun aidanteeseen. Tehosta on tieteellisesti pätevä ja julkaistu näyttö( http://www.smts.fi/esit06/0501.pdf). Muihin käyttökohteisiin liittyneet kokeet ovat osoittanet, että tisle on: a) tehokas herbisidi, b) insektisidi ja c) sillä on myös kasvitautien kehitystä ehkäisevää vaikutusta. MTT on jättänyt yhden patenttihakemukseen koskien tisleenkäyttöä herbisidinä. Tisleen tehokkuutta osoittavat tulokset ovat hyvin samanakaltaisia kuin USA:ssa tehtyjen öljytutkimusten tulokset. Tehokkuuskokeiden lisäksi tässä hankkeessa tuotettiin tietoa tisleen ekotoksikologisista vaikutuksista, joista ei ole ollut julkaistua tietoa. Tutkimukset tehtiin Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen johdolla kansainvälisiä standardimenetelmiä käyttäen. Tulokset osoittivat, että koivutisle on ympäristöystävällinen aine, joka sopii biotorjuntaan sekä periaatteessa myös luonnonmukaiseen viljelyyn. Tisle stimuloi maaperäeläinten aktiivisuutta, koska maan pieneliöstö voi käyttää koivusta peräisin olevat yhdisteet energiana. Kala- ja vesieliökokeet osoittivat, että tisle on huomattavasti vaarattomampi vesieliöille kuin synteettiset kasvinsuojeluaineet. Lupaavien tulosten kannustamana tisletutkimus on laajennettu osaksi eurooppalaista Biomateriaalitutkimusta (www.biomatnet.org.home.html), jonka tavoitteena on korvata synteettisiä kemikaaleja luonnon omilla aineilla. Alustavia tuloksia on saata mm. Kreikassa tehdyistä tuholaiskokeista. MTT:n tavoitteena on nopeuttaa kasviperäisten bioaineiden tuotekehitystä sekä pääsyä EU:n markkinoille. EU :n uusi torjunta-ainepolitiikka (http://ec.europa.eu/environment/ppps/home.htm) edellyttää synteettisten kemikaalien korvaamista muilla menetelmillä. MTT on vahvistanut uusien ja erityisesti kasviöljyjen levittämiseen soveltuvan teknologian kehitystä ja vauhdittanut EU:n rekiströintikäytäntöjen (kasviperäiset aineet) muutosta ns. REBECA- hankkeen kautta (www.rebeca-net.de). Myös mahdollisuudesta kaupallistaa tisletuotteet kansallisella hyväksynnällä on käynnistetty neuvottelut viranomaisten ja päättäjien kanssa..
Vastaava tutkija
Tiilikkala Kari Hankkeen kesto 2004 - 2008
Asiasanat
kasvinsuojelu, biotorjunta, kasvinsuojeluaine, torjunta-aine, biosidi, herbisidi, insektisidi, fungisidi, bPPPP, kotilot, etanat, rikkakasvit, hyönteiset, kasvitaudit, myyrät, koivutisle, koivuterva
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|