Viljojen suorakylvö on todettu toimivaksi ja kustannuksia säästäväksi menetelmäksi Etelä-Suomessa järjestetyissä kokeissa. Tämän tutkimuksen tavoitteina oli etsiä vastauksia avoimiksi jääneisiin kysymyksiin, eli selvittää suorakylvömenetelmän soveltuvuus pohjoisemman Suomen maaperä- ja ilmasto-oloihin, tutkia karjanlannan soveltuvuus suorakylvöön ja selvittää suorakylvön onnistuminen kylvettäessä nurmen jälkeen. Tutkimusta varten perustettiin keväällä 2003 kolme kolmevuotista ohran suorakylvökoetta hieta- ja multamaille. Kokeissa verrattiin syys- ja kevätkyntöä suorakylvöön. Lannoituksena käytettiin joko naudan lietelantaa tai väkilannoitetta. Suorakylvetyn ohran kasvuunlähtö oli yleensä hitaampaa kuin kyntäen muokatun, mutta erot tasoittuivat kasvukauden edetessä. Suorakylvetyn ohran sadot olivat yleensä samaa luokkaa kuin kynnetynkin, yhdellä koepaikalla jäätiin joinain vuosina 10-15 % alempaan satoon. Joinain vuosina suorakylvetyn sadon laatu oli hieman heikompi, joinain vuosina hieman parempi kuin kynnettyjen ruutujen sadon laatu. Nämä tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin Etelä-Suomenkin suorakylvökokeista saadut tulokset. Ennen suorakylvöä levitetyn lietelannan liukoisesta typestä haihtui ilmaan noin 75 %. Vastaavasti kynnetystä ja äestämällä mullatusta lietelannasta typen haihtuminen oli hyvin vähäistä. Siten joinakin vuosina suorakylvettyjen ja lietteellä lannoitettujen ruutujen sato jäi 20 –40 % kynnettyjä ruutuja heikommaksi. Suorakylvössä lietteen sisältämä fosfori kertyi maan pintaan, jolloin se voi olla alttiina huuhtoutumiselle. Suorakylvökoneen lannan multausteho ei siis ole riittävä. Juolavehnän torjunnalla oli myös suuri merkitys. Mikäli torjuntaa ei tehty säännöllisesti, suorakylvetyn koejäsenen sato alentui jo toisena koevuonna yli 40 %. Kun nurmen lopetus oli tehty huolellisesti glyfosaatilla, viljan suorakylvö onnistui siihen hyvin.
Vastaava tutkija
Joki-Tokola Erkki Hankkeen kesto 2003 - 2007
Asiasanat
muokkaustekniikka, karjanlanta, rikkakasvit, kasvitaudit, suorakylvö
Hankkeen vaihe: Päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Luonnonvarakeskus Luken järjestelmästä.
|