|
Rapukantojen pahimmaksi uhaksi on kaikkialla ravun levinneisyysalueella muodostunut aika ajoin uusiutuva rapurutto. Rapukantojen tehokas hyödyntäminen on tärkeä kantojen hoitokeino. Rapu- ja täplärapukantojen kehitystä ja pyynninkestävyyttä on tutkittu koeravustuksin yli 10 vuotta. Viime vuosien merkittävin ilmiö on täpläravun runsastuminen Hämeen vesistöissä.
Hankkeessa tutkitaan rapukantojen elvytysmenetelmiä sekä ympäristötekijöiden ja ravustuksen merkitystä kestävälle hyödyntämiselle.
Luonnonvesissä tehtävää tutkimusta:
1. seurataan vuosittaisin koeravustuksin rapukantojen tilan kehittymistä täplärapujen istutusvesissä (Katumajärvi, Pääjärvi, Kukkia, Päijänne ja Slickolampi)
2. toteutetaan pohjan laatuun ja vesistön morfometriaan painottuva biotooppikartoitus seurantakohteissa sukeltamalla ja käyttämällä vedenalaista videokameratekniikkaa
3. tutkitaan ankeriaan predaatiota
Evon kalantutkimusaseman kokeellisessa yksikössä tutkitaan:
1. jokiravun ja täpläravun lisääntymisen ajallista päällekkäisyyttä sekä ristiinparittelun todennäköisyyttä
2. ravunpoikasten ravitsemustilan ja kalapredaation merkitystä eloonjäännille
3. sukupuolen ja koon vaikutusta pyydystettävyyteen
4. yleisimpien käytössä olevien mertamallien pyyntitehoa Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on
1. arvioida rapukantojen elvytysmahdollisuuksia ja -kustannuksia
2. parantaa istutustuloksia
3. lisätä kantojen hyödyntämisastetta
4. kehittää jokirapukantojen suojelutoimia
5. kehittää rapututkimuksen menetelmiä
Hankkeen tehtävä on myös arvioida amerikkalaista alkuperää olevien vesistöissämme nopeasti kehittyvien täplärapukantojen muulle vesiluonnolle mahdollisesti aiheuttamaa muutosta tai uhkaa. Vastaava tutkija Tulonen Jouni, Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus Muut henkilöt Erkamo Esa (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos), Alapassi Tarja (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos), Järvenpää Teuvo (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos), Savolainen Riitta (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos), Lahti Markku (Fortum), Keto Anton (SYKE), Marttunen Mika (SYKE), Mannonen Ari (Raputietokeskus), Jussila Japo (Raputietokeskus) Yhteistyötahot Suomen ympäristökeskus, Fortum, Kuopion yliopisto, Raputietokeskus, elinkeino-, kalatalous-, ja ympäristökeskukset. Hankkeen kesto 2001 - 2005 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
