|
Hylkeiden aiheuttamien saalis- ja pyydysvahinkojen vähentämiseksi lohen rysäkalastukseen on kehitteillä uusia pyyntiteknisiä keinoja. Tutkimuksen pyyntiteknisen osan pohjana ovat vuosien 2001- 2002 alustavissa kokeiluissa lupaaviksi osoittautuneet pyydysmallit ja -rakenteet.
Uusiin teknisiin ratkaisuihin liittyy keskeisesti myös tarve selvittää niiden käytännöllisyys vaativissa meriolosuhteissa.
Tämän tutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi rannikon rysäkalastuksen kehittämisessä sellaiseen suuntaan, jossa kannattava kalastus on mahdollista samoilla alueilla olevista hylkeistä huolimatta.
Tutkimus tehdään Selkämerellä Porin ja Merikarvian välisellä merialueella touko- ja heinäkuussa 2003 vertailevana koekalastuksena yhteistyössä paikallisten ammattikalastajien kanssa. Tutkimusyksiköitä on neljä kappaletta. Kullakin koekalastajalla on käytössään tutkimusyksikön kaikki kuusi erilaista rysämallia. Tutkimusrysille (yht. 24) pyritään valitsemaan mahdollisimman samantyyppiset pyyntipaikat, jotka arvotaan yksiköiden sisällä.
Hyljevahinkojen torjunnan osalta tutkimuksen perusyksikkö on hylkeenkestävästä dyneemahapaasta tehty kalapesä, jonka nielu on varustettu vaijerikalterilla. Pyydyksen rakenne estää hyljettä pääsemästä kalapesään sisään. Selkämerellä vuonna 2002 tehdyn alustavan selvityksen mukaan dyneema-kalapesän avulla hyljevahinkojen määrää voidaan tuntuvasti vähentää. Tavoitteet Tärkeimpänä tavoitteena on saada selville, missä määrin vahinkoja voidaan ehkäistä sekä kalansaaliin määrää ja laatua lisätä käyttämällä
1. rysän eri osissa erilaisia havasmateriaaleja
2. erilaisia kalapesämalleja
3. rysien kokemiseen ja ankkurointiin liittyviä uusia tekniikoita.
Tutkimuksen toisena rinnakkaisena tavoitteena etsitään ja kehitetään keinoja, joilla kalastajien käyttämiä rysiä voitaisiin tarvittaessa käyttää hylkeiden pyytämiseen elävinä. Näin tietyt pyydyksillä säännöllisesti vierailemaan oppineet hylkeet saataisi poistettua kalastajan apajilta joko siirtämällä ne muualle tai tarvittaessa lopettamalla eettisesti hyväksytyillä menetelmillä. Vastaava tutkija Suuronen Petri, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
