|
Perämerellä kalastajat ovat tuoneet esille, että norpan osuus hyljevahingoissa on merkittävästi kasvanut viime vuosina. Valtaosa (75 %) koko itämerennorppakannasta elää nykyisin Perämerellä.
Paikoin norpan on arvioitu aiheuttavan valtaosan Perämeren hyljevahingoista. Perämeren rannikon ammattikalastajien pääasiallisesti käyttämät kalastusmuodot (rysä- ja pohjaverkkopyynti) ovat herkkiä hylkeiden aiheuttamille vahingoille. Ongelman laajuuden ja mahdollisten ratkaisumallien arviointia on kuitenkin vaikeuttanut tiedonpuute, koska aiempi tuntemus hyljevahingoista ja niiltä suojautumisesta koskee lähes yksinomaan hallia.
Käytännössä norppaa ja kalastusta koskevaa tutkittua tietoa ei juuri ole. Tieteellinen tieto norpan käyttäytymisestä suhteessa kalanpyydyksiin ja kalastusalueisiin puuttuu kokonaan. Tavoitteet Hankkeen pääsiallisena tarkoituksena on selvittää norpan vaikutusta ammattikalastukseen Perämerellä. Hankkeessa tutkitaan kalanpyydyksistä tai niiden läheisyydestä kiinniotettujen norppien ajallista ja alueellista liikkumista sekä elinympäristön valintaa satelliittipohjaisen seurannan avulla (GPS/GSM-laitteet). Hankkeessa pyritään arvioimaan norppien liikkumista ja ajankäyttöä suhteessa ammattikalastajien kalastusalueisiin ja pyydyksiin sekä hylkeiden aiheuttamiin pyydysvahinkoihin ja saalistappioihin. Hankkeessa kehitetään yhteistyössä paikallisten ammattikalastajien kanssa myös norpan elävänä pyyntiä. Vaikuttavuus Hankkeen tuloksille ja kertyvälle tietotaidoille on tarvetta norppakannan hoitotyössä ja Perämeren rannikon ammattikalastuksen toimintaedellytysten ylläpitämisessä ja kehittämisessä.
Hanke vastaa Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman esittämiin selvitystarpeisiin. Hankkeen tulokset tarjoavat mahdollisuuden arvioida nykyistä luotettavammin norppien alueellista ja ajallista vaikutusta rannikkokalastukseen.
Ammattikalastajat hyötyvät hankkeen tuloksista erityisesti siten, että uuden tietämyksen pohjalta he voivat nykyistä paremmin vastata hyljesietopalkkioiden saamiseksi antamaansa sitoumukseen välttää hylkeitä ja suojautua niiltä.
Tietoa liikkumis- ja käyttäytymistavoista voidaan hyödyntää myös pyyntipaikkojen valinnassa. Tutkimuksen tuloksia voidaan edelleen hyödyntää pyyntitapojen ja pyyntiteknisten ratkaisujen (esim. norpalta nykyistä paremmin suojattavat rysät, eettinen ongelmayksilöiden poisto) kehittämisessä. Vastaava tutkija Ahola Markus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Yhteystiedot
Muut henkilöt Peuhkuri Nina, Lehtonen Esa, Kunnasranta Mervi (Itä-Suomen yliopisto), Oksanen Sari (Itä-Suomen yliopisto), Timonen Petri Yhteistyötahot Perämeren ammattikalastajat, Kainuun ELY-keskus, RKTL, Euroopan kalatalousrahasto (EKTR) "EU investoi kestävään kalatalouteen" Hankkeen kesto 2011 - 2015 Hankkeen vaihe: päättynyt
| 
