Tässä hankkeessa tutkitaan kreosootin ja KY-5:n ainesosia. 1900-luvun alkupuolella Suomessa alettiin käyttää näitä tehokkaita puunsuoja-aineita laajassa mittakaavassa. Kun 1900-luvun loppupuolella tutkittiin näiden puunsuoja-aineiden hajoamista ja kulkeutumista maaperässä, havaittiin jotkin aineet vaikeasti hajoaviksi ja helposti pohjaveteen ja vesistöihin kulkeutuviksi, ja niiden käyttö kiellettiin. Näiden aineiden jäämiä on kuitenkin luonnossamme edelleen niiden hitaan hajoamisen vuoksi. Nykyisin Suomessa luokitellaan 1200 maa-aluetta kreosootilla saastuneeksi, ja satojen kohteiden maaperässä KY-5:n käsittelystä peräisin olevat kloorifenolit ovat ongelma Tämän hankkeen päämäärä on löytää tai ehostetun luonnonvalinnan avulla jalostaa mikrokosmoksissa mikrobikantoja, jotka pystyvät hajottamaan tutkittavien puunsuoja-aineiden jäämät hyväksyttävälle tasolle. Hajotus voi tapahtua joko maastossa tai suurissa aumoissa, minkä jälkeen puhdistunut maa on jälleen käyttökelpoista. Tämän hankkeen menetelmät ovat alkuvaiheessa samat mutta kysymyksenasettelu on käytännönläheisempi ja spesifisempi kuin yllä esitellyn hankkeen. Tästä syystä mahdollisuudet kaupallisen sovelluksen kehittämiseen ovat tässä hankkeesssa suuret, mutta toisaalta tämän hankkeen tuottama data ei yksinään riitä yleistettävien evoluutioekologisten johtopäätösten vetämiseen. Sen sijaan tämän hankkeen tuottama tieto antaa mahdollisesti lisätukea yllä esitellyn hankkeen evoluutioekologisille johtopäätöksille
Tulokset
edistynyt tutkimussuunnitelman mukaan
Vastaava tutkija
Sinkkonen Aki, Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos Hankkeen kesto 2007 - 2010
Asiasanat
puunsuoja-aineet, bakteeri, maaperän puhdistaminen
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|