Koivun kuorijätettä syntyy metsäteollisuuden sivutuotteena suuria määriä eikä sitä nykyään sanottavasti jatkojalosteta. Nykyisin koivun kuori poltetaan (märkänä!) ja käytetään erittäin pienmittakaavaiseen energiantuotantoon. Koivun kuoren tiedetään kuitenkin sisältävän monia hyödyllisiä komponentteja, joiden jatkojalostus arvoltaan korkeammiksi tuotteiksi modernin kemian ja prosessitekniikan keinoin tuo mukanaan paljon uusia hyödyntämismahdollisuuksia. Koska koivun kuori sisältää betuliinia jopa 40 % tuohen kuiva-aineesta, on betuliini erittäin houkutteleva raaka-aine suurimittakaavaisiin sovelluksiin. Olemme havainneet, että osa valmistamistamme betuliinijohdannaisista toimii trooppista alkueläintauti leishmaniaasia aiheuttavien alkueläinten vastaisina yhdisteinä. Jotkin valmistamistamme yhdisteistä estävät lisäksi bakteerien ja virusten, erityisesti alfavirusten, kasvua. Esimerkiksi betuliinin erittäin yksinkertaisella hapetustuotteella, betulonihapolla (tämä on myös luonnossa esiintyvä aine), näyttää olevan sekä kasvinsuojelullisesti mielenkiintoisia ominaisuuksia että Leishmania-sukuisten alkueläinten vastaista vaikutusta.
Vastaava tutkija
Yli-Kauhaluoma Jari, Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta, Farmaseuttisen kemian osasto Hankkeen kesto 2007 - 2009
Asiasanat
betuliini, hienokemikaalit, koivun kuori, Betula, triterpeenit, antimikrobiyhdisteet, betulii-nihappo, parasiitit, alkueläimet, Leishmania, Trypanosoma, madot, Brugia, Onchoche-ra, Wuchereria, Dirofilaria, leishmaniaasi, orgaaninen syntetiikka, bioaktiivi
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|