Tämä hanke paneutuu kahteen oleellisimpaan ongelmaan tämänhetkisessä rypsinviljelyssä: satotason kohottamiseen lajikekehityksen kautta ja rikkakasvien torjuntaan. Hankkeen ensimmäinen osio keskittyy hybridirypsien kehittelyyn. Hybridisiemen perustuu siementuotantomenetelmään, jossa valitut vanhempaislinjat saadaan risteytettyä keskenään. Yksi käyttökelpoisimmasta menetelmistä on sytoplasmaattisen koirassteriliteetin (CMS, sytoplasmic male sterility) ja siitepölytuotannon palauttavan geenin (Rf, restor fertility) hyödyntäminen. Hankkeessa keskitytään toimivan isälinjan eli siitepölytuotannon palauttavan geenin stabiloimiseen rypsin perimään. Aikaisemmin tämä geeni (Rfk1) on siirretty tavanomaista takaisinristeytystä käyttäen kevätrapsilta kevätrypsiin ja testattu menetelmän toimivuutta rypsillä. Tämän hetkisen projektin tavoitteena on keskittyä tämän isälinjan toimivuuden varmentamiseen. Tärkeintä on varmentaa isälinjan pysyvyys lisäyssukupolvesta toiseen. Lisäksi tulee huolehtia, että siitepölymuodostus palautuu hybridiin ja siitepölyn elävyys ja litujen ja siementen muodostus on normaalia. Hankkeen toinen osio keskittyy IMI-resistenttien rypsilajikkeiden kehittelyyn. Rypsi ja rapsi eivät ole luonnostaan kestäviä IMI-herbisideille. Kevätrapsiin on kuitenkin jalostettu kestävyys IMI-herbisidejä vastaan luontaisia kestävyysmutaatioita käyttäen. BASF AG:n kehittämä ClearfieldŽ- systeemi kilpailee menestyksellä GM-lajikkeita vastaan Kanadassa. IMI-resistentit rypsi- ja rapsilajikkeet tarjoavat käyttökelpoisen vaihtoehdon rikkakasvien torjuntaan tulevina vuosina myös Suomessa. Useampi suomalainen, aikainen IMI-resistentti rapsilinja on jo valmiina kaupallistamista varten, mutta rypsi vaatii vielä lisätutkimusta ja jalostustyötä. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on risteyttää pm1- ja pm2- geenit samaan rypsilinjaan, jolloin IMI-kestävyyttä saataisiin vahvistettua. Samalla pyritään itsesiitosdepression välttämiseksi risteyttämään itsesiitosgeeni sekä pm1- että pm2-linjoihin. Toisena tavoitteena on selvittää, onko pelkän pm2-geenin läsnäolo rypsissä riittävä antamaan kestävyyden IMI-herbisidiä vastaan käytettäessä normaaleja käyttömääriä.
Vastaava tutkija
Tulisalo Unto, Helsingin yliopisto, Soveltavan biologian laitos Hankkeen kesto 2006 - 2008
Asiasanat
Brassica rapa, kevätrypsi, hybridimenetelmät, Kosena, Ogura, herbisidiresistenssi, imidatsolinonit, imazamox
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|