Koivutisle on osoittautumassa merkittäväksi innovaatioksi, joka muuttaa monien kasvintuhoojien torjuntamahdollisuuksia ja haastaa kaupalliset kemian tuotteet torjunta-ainemarkkinoilla. Grillihiilen valmistukseen patentoidulla uunitekniikalla (Charcoal Finland Oy:n) saadaan sivutuotteena tervamaista tislettä, jossa on noin 10 000 erilaista bioaktiivista yhdistettä. Monet tisleiden yhdisteistä ovat koivun tuottamia suoja-aineita, joilla se puolustautuu lahottajia, kasvitauteja sekä tuhoeläimiä vastaan. Koivutisle ja tervat ovat olleet perinnekäytössä eläinten ja ihmisten lääkinnässä sekä erilaisten materiaalien suoja-aineena tuhansia vuosia. Aineiden kasvinsuojelukäytöstä ei ole tieteellisiä julkaisuja eikä markkinoilla ole niiden käyttöön perustuvia kaupallisia tuotteita. MTT:n ”Biotorjunta osana ekologista kasvinsuojelua” hankkeen sekä Helsingin yliopiston alustavat tulokset ovat osoittaneet, että koivutisleiden käyttöön perustuvilla tekniikoilla voidaan torjua monien kasvintuhoojien aiheuttamat haitat kemiallisten valmisteiden tapaan tai jopa niitä paremmin. Tisleiden käyttöön perustuvien menetelmien aiheuttamat riskit käyttäjille, luonnolle sekä tuotelaadulle ovat olleet olemattoman pieniä ja lyhytkestoisia kemiallisiin valmisteisiin verrattaessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on osoittaa tisleiden teho ja käyttökelpoisuus luotettavasti pilottikohteiden, tappajaetanan ja lehtokotilon torjunnassa. Etanoiden ja kotiloiden torjuntaan on vain yksi kaupallinen, kemiallinen torjuntavalmiste, jonka käyttökustannukset ovat erittäin suuret ja käyttökelpoisuus varsin rajallinen. Tehotutkimusten ohella tuotetaan tietoa tisleteknologian kaupallistamispoluista sekä kansallisista ja kansainvälisistä markkinamahdollisuuksista etanoiden torjunnassa. Toisena tavoitteena on osoittaa tisleiden muut kaupallistamismahdollisuudet kasvinsuojelussa sekä haittaeläinten torjunnassa. Tuhoojakohtaisesti selvitetään tehot ja teknologian kehitystarpeet sekä kaupallistamisen ja patentoinnin edellytykset. Potentiaalisia kohteita on MTT:n selvityksen mukaan jo noin 30. Pääosa niistä on uusia innovaatioita, joista vasta yksi on ehditty saada patentointiselvityksen. Tutkimuksessa on kolme tutkimuksellista työpakettia, joilla jokaisella on oma vastuuhenkilö. Koko hankkeen johtaminen ja tiedon tuotteistaminen ovat omina työpaketteinaan. Johtamiseen liittyy vahvasti tutkimuksen kansallinen ja kansainvälinen verkottaminen sekä kaupallistamiseen liittyvät asiat. Tuotoksena saadaan julkaisujen lisäksi tietoa, jolla on alueellista, kansallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta. Alueellisesti tisleisiin liittyvä tuotekehitys voi varmistaa tuotantoyrityksen toiminnan laajenemisen sekä useiden koivun hankintaketjuun kuuluvien yritysten kehityksen. Kansallisesti, luonnon omiin aineisiin perustuva torjunta muuttaa kasvinsuojelua osaltaan yhä luonnonmukaisempaan suuntaan. Vientituotteidenkin kehittäminen on mahdollista. Kansainvälisesti uusi innovaatio voi muuttaa mm. etanoiden torjuntaa sekä vauhdittaa kasvien tuottamien biomolekyyylien käyttöönottoa kasvinsuojelussa.
Tulokset
Hanke alkoi kenttä- ja laboratoriokokeiden perustamisella kesällä 2005. Tutkimus on edennyt suunnitelmien mukaisesti ja vuodeksi 2005 suunnitellut koetulokset on saatu analysoiduiksi. Vuonna 2007 tehtiin ekotoksikologisia testejä niin maa- kuin vesieliöillekin. Koivutisle ei osoittautunut olevan erityisen myrkyllistä millekään tutkituista koe-eliöistä.
Vastaava tutkija
Setälä Heikki, Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos Yhteistyötahot
MTT Jokioinen jossa hankkeen vastuullinen johtaja prof. Kari Tiilikkala
Hankkeen kesto 2006 - 2007
Asiasanat
ekotoksisuus, kasvinsuojelu, koivutisle, koivutisleen kaupallistaminen, lehtokotilo, maaperän ravintoverkot
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|