Tuotantoeläinten hyvinvointi puhuttaa nykyään niin kuluttajia kuin kotieläintuottajia ja alan asiantuntijoitakin. Vaikka hyvinvointiin vaikuttavat monet tahot, tuottaja on avainasemassa hyvinvoinnin määräytymisessä, koska hänen näkemyksensä vaikuttaa siihen, millaisia toimenpiteitä ja investointeja hyvinvoinnin edistämiseksi halutaan tehdä. Hyvinvoinnin parantaminen ei aina vaadi välittömiä taloudellisia uhrauksia, sillä hyvinvointia voidaan parantaa muuttamalla eläinten käsittelytapoja. Tuotantoyksiköiden kasvaessa ja kannattavuuden kiristyessä tuottajan jaksaminen voi olla koetuksella, mikä voi vaikuttaa hänen työmotivaatioonsa ja edelleen eläinten käsittelyyn ja niiden hyvinvointiin. Asenteen on useissa tutkimuksissa todettu vaikuttavan hoitajan käyttäytymiseen eläintä kohtaan ja edelleen eläimen hyvinvointiin sekä tuottavuuteen. Muuttuuko asenne eläinten hyvinvointiin nopeasti muuttuvassa maataloudessa, tilakoon kasvaessa ja tuotantoratkaisujen muuttuessa? Tutkimuksen tarkoituks ena on saada lisää tietoa tuottajien asenteista koskien tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämistä. Tutkimalla mitä yhteyksiä tuottajan asenteilla on eläinten hyvinvointiin, tuotostuloksiin ja tuotannon kannattavuuteen, voidaan entistä tehokkaammin motivoida tuottajia eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia näkemyksiä/asenteita suomalaisilla tuottajilla on tuotantoeläinten hyvinvoinnin parantamisesta ja mikä on heidän tietotasonsa asiasta. Myös tilakoon ja tuotantoratkaisujen vaikutukset asenneilmastoon selvitetään. Tutkimus koostuu neljästä itsenäisestä, mutta toisiaan tukevasta osasta, jotka muodostavat jatkumon. Kvalitatiivisen haastatteluosan tulosten perusteella laaditaan kvantitatiiviset gallup- ja kyselytutkimusosat. Haastatteluosassa kuvaillaan suomalaisten tuottajien asenteita ja hoitokäytäntöjä. Gallupissa tuottajien asenteita selvitetään laajemmin. Kysetutkimuksessa selvitetään asenteiden yhteyttä tuotannon tunnuslukuihin. Tutk imuksen mallieläimeksi on valittu sika, ja tarkastelu kohdistuu porsastuotantotiloihin. Neljännessä osassa selvitetään yksityiskohtaisemmin, vaikuttavatko porsastuottajien hyvinvointitietous ja asenteet tuotantotapaan ja hoitomenetelmiin sekä eläinten käyttäytymiseen, terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimus on case-control-tyyppinen. Vuonna 2005 (kesäkuusta alkaen) toteutettiin haastatteluosa. Vuonna 2006 toteutetaan kyselytutkimus ja gallup. Kyselytutkimuksesta tiedotetaan tuottajille ja tuottajat rekrytoidaan sekä gallup toteutetaan alkuvuodesta. Kysely toteutetaan, aineisto tallennetaan ja analysoidaan ja tulokset julkaistaan loppuvuodesta 2006. Samalla suunnitellaan case-control-tutkimusta ja valitaan siihen soveltuvat tilat. Haastatteluosan tulokset julkaistaan kirjoittamalla niistä tieteellinen englanninkielinen artikkeli. Vuonna 2007 toteutetaan case-control-tutkimus, tehdään tulosten yhteenveto ja kirjoitetaan loppuraportti. Lopulliset tulokset julkaistaan ja niistä raportoida an vuoden 2008 alkupuoliskolla. Tutkimuksen tuloksena valmistuu väitöskirja tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja tuottajien asenteiden yhteyksistä.
Vastaava tutkija
Kauppinen Tiina, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkeli Yhteistyötahot
Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologian laitos, Helsingin yliopisto, kliinisen eläinlääketieteen laitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen maatalousteknologian tutkimus, Faba Jalostus
Hankkeen kesto 2005 -
Asiasanat
tuotantoeläin, tuottaja, hyvinvointi, asenne, porsastuotantotila, lypsykarjatila
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|