Euro-limpacs on suuri EU-rahoitteinen, yleiseurooppalainen hanke, jossa on tarkoitus selvittää globaalimuutoksen vaikutuksia Euroopan makeanveden ekosysteemeihin. Hanketta koordinoi University College London (Environmental Change Research Centre) ja siihen osallistuu 37 tutkimuspartneria kautta koko Euroopan. Hanke liittyy läheisesti EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin. SYKE on hankkeessa ainoa suomalainen partneri, ja Lammin biologinen asema tutkimusryhmineen osallistuu hankkeeseen SYKE:n alihankkijana. Kokonaisuudessaan Euro-limpacs selvittää mm. ilmastonmuutoksen suoria vaikutuksia makeanveden ekosysteemeihin, ilmastonmuutoksen ja hydromorfologian, rehevöitymisen, happamoitumisen ja toksisten yhdisteiden välistä vuorovaikutusta, ilmaston ja järven välisen vuorovaikutusta mallittamalla ilmiöitä valuma-aluemittakaavassa sekä niitä seuraamuksia, joita ilmastonmuutoksesta on mm. vesipuitedirektiivin toimeenpanolle. Lammin biologisen aseman tutkimusryhmän työ keskittyy hankkeen työpake tteihin WP1 ja WP3, jotka käsittelevät ilmastonmuutoksen suoria vaikutuksia vesiekosysteemeihin sekä ilmaston ja järvien rehevöitymisen välistä vuorovaikutusta. WP1:n johtajina toimivat Dr Ulrike Nickus Itävallasta (University of Innsbruck) ja professori Martin Forsius Suomesta (SYKE). WP3:n johtajia ovat professori Brian Moss Iso-Britanniasta (University of Liverpool) sekä tohtori Erik Jeppesen Tanskasta (NERI). Osana WP1-työpakettia Lammilla selvitetään järven limnologista vastetta vesimassojen sekoittamiseen käytettävissä olevan energian, so. tuulisuuden, lisääntymiseen THERMOS-kokeella, jossa tutkimuskohteena on koko järvi. Työssä on tarkoitus manipuloida järven termokliinia ja lisätä päällysveden tilavuutta. Koe noudattelee pääpiirteissään norjalaista, jo aiemmin tehtyä koetta. Suomalaisena koejärvenä on pieni humuspitoinen Halsjärvi Lammin Evolla, kun norjalaiset tekivät kokeensa huomattavasti suuremmassa, syvemmässä ja kirkasvetisemmässä järvessä. Halsjärven kokeen manipuloimatt omana referenssijärvenä toimii myös Evolla sijaitseva Valkea-Kotinen. THERMOS-koe aloitettiin keväällä 2004, jolloin Halsjärvestä ryhdyttiin ottamaan säännöllisesti näytteitä niin järven fysikaalis-kemiallisten kuin biologistenkin ominaisuuksien selvittämiseksi. Varsinainen koe aloitetaan keväällä 2005, jolloin järveen asennetaan termokliinin syventämistä varten sekoituslaitteisto. Tuulisuusepisodien simuloimiseksi kokeessa voidaan käyttää jatkuvan asemasta ajoittaista sekoitusta. Kokeen kuluessa järveä ja sen limnologiassa tapahtuvia muutoksia seurataan intensiivisesti. Osana WP3-työpakettia Lammin biologisen aseman tutkimusryhmä selvittää neljässä suomalaisessa järvessä ravintoverkon toimintaa hyödyntämällä hiilen ja typen stabiileja isotooppeja. Aineisto muodostaa osan laajaa eurooppalaista tutkimusta, joka ulottuu pohjoiselta havumetsävyöhykkeeltä Välimeren alueelle. Näin kerättyä yhdistettyä tietokantaa käytetään pyrittäessä selvittämään ravintoverkon, ravinteiden ja ilmaston vuor ovaikutusta. Tutkimuksen vaatimaa aineistoa kasviplanktonista, vesikasveista, eläinplanktonista, pohjaeläimistä ja kaloista kerättiin loppukesällä 2004 kahdesta Lammin alueen järvestä (Kastana ja Kaukanen); loput aineistosta kerätään kesällä 2005. Aineisto analysoidaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa.
Tulokset
Hanke aloitettiin keväällä 2003 käynnistämällä vertailuaineiston keruu Halsjärven fysikaalis-kemiallisista ja biologisista muuttujista. Samanaikaisesti näytteitä otettiin (osana Ympäristön yhdennetty seuranta- ja TRACEFLUX-hankkeita) myös verrokkina toimivasta Valkea-Kotisesta. Näytteenottoa jatkettiin koko avovesikauden ja tällä hetkellä on käynnissä näytteiden analysointi.Hankken EU-rahoitus alkoi v. 2004.
Vastaava tutkija
Arvola Lauri, Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema Hankkeen kesto 2004 - 2008
Asiasanat
termokliini, vesipatsaan kerrostuneisuus, ilmaston muutos
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|