BORWET on konsortiohanke, jossa on ollut tarkoitus selvittää kasvihuonekaasuvoita (hiilidioksidi ja metaani) kosteikoilta eli biotooppijatkumolla suo-järvi.Mittaukset projektissa perustuivat sekä perinteiseen kammiotekniikkaan että moderneihin mikrometeorologisiin mittausmenetelmiin eli ns. eddy covariance –tekniikkaan. Näitä menetelmiä käyttämällä pyrittiin selvittämään, toimivatko havumetsävyöhykkeen kosteikot hiilen nieluina vai lähteinä. Tietoa kosteikoista ja niissä vaikuttavista prosessseista voidaan hyödyntää pyrittäessä ymmärtämään ekosysteemien ja ilmakehän välistä vuorovaikutusta. Erilaisia menetelmiä ja asiantuntijuutta yhdistämällä on mahdollisuus päästä entistä tarkempiin arvioihin näiden ekosysteemien hiilitaseista. Projektissa on työskennellyt niin limnologeja kuin suoekologejakin, joilla on asiantuntemusta mm. fotosynteettisten organismien ekofysiologiasta ja hajotusprosesseista. Työn akvaattisessa osiossa pyrittiin suhteuttamaan saadut vuoarviot järven biologisiin prosesseihin. Tutkittavat järvet olivat Lammin Pääjärvi ja Lammin Ormajärvi, jotka sijaitsevat vain muutaman kilometrin päässä toisistaan ja ovat siis samalla ilmastoalueella. Limnologisesti ne poikkeavat kuitenkin suuresti toisistaan, sillä Pääjärvi on Suomelle tyypillinen ruskeavetinen humusjärvi, kun taas Ormajärvi on kirkasvetinen, suhteellisen ravinteikas järvi. Pääjärvi on yksi Suomen parhaiten tutkituista järvistä, ja mm. sen valuma-alueesta ja valumavesien laadusta on saatavissa kattavat tiedot. Ormajärvi on Pääjärveä selvemmin ihmistoiminnan vaikutuksen alainen, ja se kärsii ajoittain syanobakteerikukinnoista. Ormäjärvi on kuulunut yhtenä tutkimusjärvenä Suomen Akatemian BIREME-ohjelman NUTRIBA-hankkeeseen, jossa selvitettiin ravinnedynamiikkaa järviketjussa. Näiden suurehkojen järvien ohella BORWET-hanke osallistui Lammin Evolla sijaitsevan pienen Valkea-Kotisen kasvihuonekaasututkimuksiin, joissa hyödynnetään mikrometerologista, ns. eddy covariance –mittaustekniikkaa. Kaasuvoiden ohella järvistä tutkittiin yhteisöhengitys, perustuotanto, bakteerituotanto ja otettiin näytteet myös planktonyhteisöjen rakenteen selvittämiseksi. Näytteet otettiin kerran viikossa koko avovesikauden ajan. Ekosysteemiprosesseja ja kaasuvoita pyrittiin selvittämään tarkemmin limnologisesti merkittävinä ajankohtina, joita ovat mm. jäidenlähto ja kevättäyskierto, kesäkerrostuneisuuden aika sekä syksyinen täyskierto. Voiden ja kasvihuonekaasujen pitoisuuden välinen riippuvuus on tarkoitus kuvata regressiomalleilla, joiden taustamuuttujina käytetään tietoja järvien kemiasta, fysiikasta ja biologiasta sekä vallitsevasta säätilasta. Saatuja malleja sovelletaan suureen tietokantaan, jonka avulla voidaan estimoida avovesialueen kasvihuonekaasuvuot 200 suomalaisesta järvestä. Nämä järvet kattavat koko Suomen, ja aineiston pohjalta on mahdollista verrata matalia ja syviä, pieniä ja suuria, ruskeavetisiä ja kirkasvetisiä sekä karuja ja ravinteikkaita järviä toisiinsa. Saadut vuoarviot yhdistetään tietoihin järvisedimenttien hiilivarastoista ja valuma-alueen laadusta, jolloin pystytään arvioimaan Suomen järvien rooli hiilen nieluna/lähteenä. Tästä mallinnusosiosta BORWET-konsortiossa vastaa SYKE.
Tulokset
Hanke on päättynyt v. 2006 lopussa ja on nyt loppuraportointivaiheessa. Perusaineisto kasvihuonekaasuvoista ja järven biologiasta kerättiin kesällä 2004. Kesällä 2003 BORWET-hanke ja TRACEFLUX-hanke toimivat yhdessä Lammin Valkea-Kotisella hiilidioksidin eddy covariance –mittauksissa ja siihen liittyvissä limnologisissa tutkimuksissa. Kenttätöitä täydennettiin vielä kesällä 2005, minkä jälkeen projektissa on keskitytty keratyn aineiston analysointiin.
Vastaava tutkija
Ojala Anne, Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos Yhteistyötahot
HY, Metsäekologian laitos, SYKE
Hankkeen kesto 2003 - 2006
Asiasanat
hiilivuo, CO2, CH4, järvi, hiilennielu, hiilenlähde, hiilenkierto
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|