Autrofinen pikoplankton (APP) on pienin ja ehkä vähiten tunnettu osa järvien kasviplanktonia. Se koostuu sekä prokaryoottisista syanobakteereista että eukaryoottisista Chlorella-tyypin levistä. Yhteisöjen rakenteesta ja niiden osuudesta kasviplanktonbiomassasta on jonkin verran tietoa, mutta niiden rooli järvien tuotantobiologiassa on vielä lähes tutkimatta. Koska pikoplanktonin ravinteidenottotehokkuus on suuri, on oletettavaa, että niiden merkitys ravinteiden kierrätyksessäkin on suuri. Ne ovat myös herkkiä äyriäisplanktonin niihin kohdistamalle saalistuspaineelle, mutta voivat olla myös ravintona mikrobisilmukan pienille laiduntajille. Tässä työssä on tarkoitus selvittää yksityiskohtaisesti APP:n merkitystä järven perustuottajana yleensä ja erityisesti mikrobisilmukan avainkomponenttina. Kenttätutkimuskohteena on Lahden Vesijärvi, joka kirkasvetisenä, mutta ajoittaisesta sameudesta kärsivänä, on erityisen sopiva tutkimuskohde. Vesijärvellä on myös suoritettu laajamittaista ravintoverkkokunnostusta tarkoituksena mm. vähentää haitallisia syanobakteerikukintoja. Top down –säätelyn merkitystä APP-yhteisöille ja niiden toiminnalle selvitettiin allaskokein Vesijärvessä ja Lammin Pääjärvessä; Vesijärveen verrattuna Pääjärvi on ruskeavetisempi ja edustaa Suomelle tyypillisiä humusjärviä. Kenttänäytteenotto Vesijärvellä suoritettiin avovesikaudella 2005, kun taas allaskokeet tehtiin Vesijärvellä kesällä 2005 ja Pääjärvellä kesällä 2006. Vesijärven viikoittainen kenttänäytteenotto kattoi koko avovesikauden. Kestoltaan < 1 kk:n allaskokeet, joissa eläinplanktonyhteisöä muutettiin kalakantamanipulaation kautta, ajoittuivat niin Vesijärvessä kuin Pääjärvessäkin keskikesään. Sekä kenttänäytteenotossa että allaskokeissa seurattiin niin APP:n määriä kuin planktonyhteisön toimintaakin. Tätä varten mm. kasviplanktonyhteisön perustuotannot tehtiin syyskesällä 2006 – syanobakteerikukintojen ollessa huipussaan - kokofraktioiduista näytteistä. Talvella 2007 tutkimuksia jatketaan laboratoriokokein, joissa tarkoituksena on selvittää APP:n merkitystä pienten laiduntajien, ns. heterotrofisten nanoflagellaattien, ravintona.
Tulokset
kolmivuotinen tutkimus aloitettiin keväällä 2005 ja käytännön kenttä- ja laboratoriotyöt lopetetaan talven 2007 kuluessa.
Vastaava tutkija
Ojala Anne, Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos Yhteistyötahot
Varsovan yliopisto
Hankkeen kesto 2005 - 2007
Asiasanat
ravintoverkkokunnostus, ravinteidenkierto, eläinplankton
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|