Sienijuuressa kasvin juuri ja sienirihmasto elävät symbioossa. Sienijuuren tiedetään lisäävän kasvin ravinteidenottoa ja suojaavan kasvia juuripatogeeneiltä. Tunkeuduttuaan juureen sienirihmasto aiheuttaa lyhytjuuren kärkimeristeemissä solujen jakautumista, jonka seurauksena muodostuu kaksihaaraisia ja korallimaisia lyhytjuuria. Kasvihormoni auksiini indusoi lyhytjuurien tuottoa, kun taas dikotomisia ja korallimaisia lyhytjuuria syntyy auksiinin toimintaa estävillä yhdisteillä. Projektissamme selvitämme auksiinin ja auksiinin toimintaa estävien yhdisteiden vaikutusta juurisoluihin tutkimalla männyn solusykliä ja juuren morfogeneesiä säätelevien geenien ilmentymistä. Tämän lähestymistavan oletetaan selvittävän, onko sienirihmaston vaikutus juuren solujen jakautumiseen hormonivälitteisestä. Olemme eristäneet n ektomykoritsasieneltä Suillus bovinus useita GTPaaseja koodaavia geenejä, joiden rakenne on hyvin samanlainen kuin eläin- ja hiivasoluilla. Pyrimme selvittämään geenien in vi tro mutaatioiden avulla GTPaasien tehtävää rihmaston kasvussa ja sienijuuren muodostumisessa.
Tulokset
Olemme eristäneet männyltä SCARECROW-geenin ja selvitämme in situ hybridisaatio-menetelmää käyttäen muutoksia geenin treanskriptiossa ektomykorritsan muodostuessa. Lisäksi olemme in vitro mutatoineet ektomykorritsasienen SbCDC42-geeniä ja tutkimme mutatioiden vaikutusta rihmaston morfologiaan ja ektomykorritsan muodostukseen Agrobacterium-välitteisellä transformaatiolla. Olemme eristäneet CDC42 -geenin myös puuta lahottavalta sieneltä Schizophyllum commune ja in vitro mutatoineet ScCDC42:n tiettyjä aminohappoja. Mutatoidut geenit on transformoitu takaisin isäntärihmastoon. Transformanttien fenotyyppien perusteeella CDC42-geenillä on erittäin keskeinen tehtävä sienirihmaston polaarisen kasvun ylläpitäjänä.
Vastaava tutkija
Raudaskoski Marjatta, Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos, Kasvifysiologian osasto Hankkeen kesto 2002 - 2004
Asiasanat
männyn lyhytjuuret, sienijuuri, sienirihmasto, solutukiranka, viestinvälitys
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|