Tutkimus selvittää järven pohjasedimenttiin kerrostuvien eläinplanktonjäänteiden käyttöä järven tilan arvioinnissa, erityisesti kalakannoissa tapahtuneiden muutosten selvittämisessä, sekä vesipuitedirektiivin mukaisten vertailuolosuhteiden määrittelyssä. Tutkimus selvittää, mikä osa eläinplanktonyhteisöstä säilyy sedimentissä, ja kuinka hyvin eläinplanktonin seuranta-aineistot ja sedimentin jäänteet vastaavat toisiaan. Vertailu tehdään Vesijärvellä, missä eläinplanktonia on seurattu useita vuosia, ja sedimentti muodostaa paksuja vuosilustoja, jotka voidaan analysoida erikseen. Myös vanhemmat, Enonselän laajamittaista tehokalastusta edeltävät sedimenttikerrokset tutkitaan, jotta kalatiheydessä tapahtuneiden muutosten vaikutukset ja parhaat ilmentäjät saataisiin selville. Eläinplanktonyhteisöön vaikuttavia tekijöitä tutkitaan myös keräämällä laaja pintasedimenttiaineisto eteläsuomalaisista järvistä, joiden veden laatu ja kalatiheys tunnetaan. Tavoitteena on luoda siirtofunktio, jolla kalatiheys voidaan rekostruoida sedimenttikerrostumasta.
Vastaava tutkija
Nykänen Mirva, Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos Hankkeen kesto 2002 -
Asiasanat
Vesikirput, kalat, paleolimnologia, siirtofunktiot, vesipuitedirektiivi
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|