Tutkimuksessa analysoitiin ruishapantaikinoissa esiintyvän hiivan, Candida milleri, sokereiden fermentaatiosta vastaavia geenejä sekä selvitettiin laboratoriomitassa hiivan käyttökelpoisuutta teolliseen kasvatukseen ja taikinan nostatukseen. Geenitutkimuksissa keskityttiin erityisesti sakkaroosin käyttökyvystä vastaavan invertaasientsyymin rakennegeenien (SUC) kloonaukseen ja karakterisointiin. Tulokset osoittivat, että hiivassa on jopa 6-9 SUC-geeniä ja ne muodostavat siten kokonaisen geeniperheen. Monen SUC-geenin esiintyminen samassa solussa on poikkeuksellista ja voisi antaa siten C. milleri –hiivalle kilpailuedun hapantaikinan sisältämän vähäisen sakkaroosimäärän käytössä. Kloonasimme kaksi SUC-geeniä, joista toisen emäsjärjestyksen määritimme. Se osoittautui tavallisen leivinhiivan Saccharomyces cerevisiaen SUC2-geenin kaukaiseksi sukulaiseksi. Hapantaikinassa on sokereista eniten maltoosia, jota C. milleri ei pysty käyttämään eikä sillä ole ollenkaan maltoosin käyttökyvystä va staavia MAL-geenejä. Kloonasimme ja karakterisoimme myös kaksi muuta geeniä (LEU2, URA3), joita voidaan käyttää hyödyksi vektorikonstruktioiden teossa. Tulostemme mukaan C. milleri soveltuu teolliseen kasvatukseen ja toimii hapantaikinan nostatuksessa kolmanneksen paremmin kuin tavallinen leivinhiiva S. cerevisiae.
Vastaava tutkija
Korhola Matti, Helsingin yliopisto, Elintarviketeknologian laitos Hankkeen kesto 1998 - 2000
Asiasanat
yeast, sour, dough, rye, fermentation, gene
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|