Hankkeen painopisteenä ovat GABA-välitteisen synaptisen inhibition molekulaariset ja biofysikaaliset mekanismit nisäkkään aivoissa. Olemme hiljattain osoittaneet (Rivera et al. 1999, Nature 397: 251-255), että GABAA reseptoreiden välittämän inhibition hyperpolaroiva mekanismi on seurausta neuroni-spesifisen K-Cl yhteiskuljettajan (KCC2) ilmentymisestä hermosolujen kehityksen aikana. Hiljattain saamamme alustavat tulokset osoittavat, että KCC2lla ja siitä riippuvaisilla GABA-signaloinnin muutoksilla on keskeisiä neurobiologisia seurauksia aivojen eri organisaatiotasoilla (hermosolut, hermosoluverkot, aivot toimivana kokonaisuutena). Ttutkimme (1) KCC2n ja muiden anionikuljetusproteiinien merkitystä hermojen sekä hermoverkkojen kehityksessä, sekä KCC2n ja hermokasvutekijöiden (BDNF, GDNF) välisiä interaktioita; (2) KCC2n ajallisia ja paikallisia ekspressiotason muutoksia kehittyvässä aivokudoksessa sekä erilaisissa patofysiologisissa olosuhteissa (epilepsia; eksitotoksinen trauma); (3) n euronien tilavuuden säätelyssä ja siihen läheisesti liittyvässä non-synaptisessa viestinnässä; (4) sekä neuronaalisen synkronisaation ja oskillaatioiden säätelyssä ja tähän vaikuttavissa pCO2/pH muutoksissa. Tutkimuskohteinamme käytämme mm. yksittäisiä hermosoluja, eläviä aivokudosleikkeitä, transgeenisiä hiiriä sekä vapaaehtoisia koehenkilöitä. Käytössämme on sähköfysiologisia, molekyylibiologisia, mikrofluorimetrisia, immunohistokemiallisia sekä MEG ja DC-EEG tekniikoita.
Vastaava tutkija
Kaila Kai, Helsingin yliopisto, Bio - ja ympäristötieteiden laitos Hankkeen kesto 2002 -
Asiasanat
hermosolu, hermokudos, synapsi, KCC2, ionivaihtaja, Cl-kuljetus, GABA, EEG, hermovälittäjäaine, reseptori.
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|