Rehevöityneiden järvien ravintoketjukunnostus perustuu alunperin teoriaan, jonka mukaan veden ravinteisuuden lisäys kasvattaa kasviplanktonbiomassaa, mikäli ravintoketjussa on tuotantotasoja pariton määrä (1,3,5). Jos tuotantotasojen määrä on parillinen (2, 4), ravinteisuuden lisäys ei välttämättä näy perustuottajien biomassan lisääntymisenä. Ravintoketjukunnostuksessa tätä teoriaa hyödynnetään heikentämällä kolmatta tuotantotasoa (planktonsyöjäkalat) ja/tai vahvistamalla neljättä (petokalat), mikä teorian mukaan johtaa alempaan kasviplanktonbiomassaan samallakin ravinteisuustasolla. Teoria sisältää kuitenkin lukuisia yksinkertaistuksia, minkä vuoksi sen avulla tehdyt ennustukset veden laadun kehityksestä kunnostushankkeissa voivat epäonnistua. Teoria ei ota huomioon esimerkiksi selkärangattomia petoja, kannibalismia kalayhteisössä, eikä makrofyyttien vaikutuksia veden laatuun.Tässä tutkimuksessa selvitetään näiden tekijöiden merkitystä veden laadulle Hiidenvedellä, jossa on käynnissä laaja ravintoverkkotutkimus.
Vastaava tutkija
Eloranta Pertti, Helsingin yliopisto, Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos Hankkeen kesto 2001 - 2003
Asiasanat
ravintoketjukunnostus, selkärangattomat pedot, eläinplankton, makrofyytit
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|