Maan rakenne vaikuttaa merkittävästi maan viljeltävyyteen, kasvien kasvuun ja maatalouden aiheuttamaan ympäristökuormitukseen. Pellon hyvä kasvukunto on tuotannon kannattavuuden ja ympäristönhoidon avaintekijä. Avainasemassa ovat makrohuokoset, jotka vaikuttavat lähes kaikkiin maan fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin ominaisuuksiin ja prosesseihin. Tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että toimiva maan kuivatus on tärkeää kestävän makrohuokoston muodostumiselle. Hanke liittyy useisiin MTT:ssa ja TKK:ssa käynnissä oleviin maan rakenteen muodostumista ja hoitoa sekä veden virtausta ja ravinteiden huuhtoutumista käsitteleviin tutkimuksiin. Se on jatkoa HY:ssa tehdylle tutkimukselle maan toiminnasta suodattimena. Tavoitteena on selvittää, mikä on salaojituksen merkitys savimaan makrohuokoston muodostumisessa ja miten makrohuokosto vaikuttaa veden virtaukseen maassa. Lisäksi tutkitaan, voidaanko lierojen esiintymistä käyttää maan rakenteen indikaattorina. Kirjallisuuden peruste el la selvitetään rakenteellisen maa toimii kiintoaineksen ja fosforin suodattimena sekä kehitetään menetelmä, jolla voidaan mitata rakenteellisen maan toimintaa suodattimena. Tutkimuksessa keskitytään savimaihin, joilla ojituksen merkitys maan rakenteen muodostumiselle lienee suurin ja maan huonosta rakenteesta aiheutuvat haitat ilmenevät herkimmin. Tutkimuksen osat ovat: 1) makrohuokos- ja lieromääritykset neljällä koelohkolla, 2) veden liikkeiden mallitus (esim. CROPWANT ja MAKRO -mallit) kohdan 1) aineistoa hyväksikäyttäen ja 3) kirjallisuustutkimus maan toiminnasta suodattimena ja menetelmän kehittäminen rakenteellisen maan suodatin ominaisuuksien mittaamiseksi. Tutkimus tuottaa uutta tietoa salaojituksen merkityksestä makrohuokoston muodostumisessa, makrohuokoston merkityksestä veden virtaukseen ja ravinteiden huuhtoutumiseen savimaissa ja maan toiminnasta suodattimena. Lisäksi saadaan uutta tietoa maata huokoistavien lierojen käyttämisestä maan rakenteen indikaattorina. Peltomaa n veden liikkeiden mallituksessa on ollut puutteena riittävä tieto suomalaisten maiden makrohuokostosta. Tutkimuksessa kerättävä tieto paikkaa tätä puutetta. Rakenteellisen maan toiminnasta kiintoainesta ja fosforia pidättävänä suodattimena on vähän suomalaista tutkimustietoa. Tätä tietoa tarvitaan suunniteltaessa maatalouden vesistökuormitusta pienentäviä toimenpiteitä. MTT vastaa pääosasta koekentiltä tehtävistä määrityksistä, erityisesti makrohuokosto- ja lieromäärityksistä. Aineistot käsitellään MTT:ssa ja ne toimitetaan TKK:lle mallinnuksessa käytettäväksi. TKK:ssa tehdään veden virtausta koskeva mallinnustyö. HY:n Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksella tehdään kirjallisuustutkimus rakenteellisen maan toiminnasta kiintoaineksen ja spesifisti pidättyvien anionien suodattimena ja kehitetään menetelmä fosforin pidättymisen mittaamiseen rakenteellisilla maanäytteillä. Kenttätutkimukset ja mallinnustyöt tehdään v. 2001-2003. Kirjallisuuskatsaus ja menetelmän kehittäminen v . 2 001-2002. Loppuraportin käsikirjoitus 12/2003 ja julkistaminen alkuvuosi 2004. Väliraportti v. 2002 ja 2003. Loppuraportti julkaistaan Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedotteena alkuvuonna 2004. Kirjallisuuskatsaus maan toiminnasta suodattimena julkaistaan samassa sarjassa v. 2001. Tutkimustuloksista ja menetelmäkehityksestä kirjoitetaan vähintään neljä tieteellistä artikkelia. Vuosina 2002 ja 2003 tutkimuksen tuloksia esitellään kansainvälisissä konferensseissa. Lisäksi aineistojen perusteella kirjoitetaan artikkeleja ammattilehtiin.
Vastaava tutkija
Peltovuori Tommi, Helsingin yliopisto, Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos Hankkeen kesto 2001 -
Asiasanat
maan rakenne, savimaat, salaojitus, ravinteiden huuhtoutuminen
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|