Tutkimuksen päätavoitteena oli määrittää kuitu- ja öljypellavan (Linum usitatissimum L.) sekä kuituhampun (Cannabis sativa L.) rakenteellisten ominaisuuksien vaikutusta imukykyyn ja soveltaa tätä tietoa mahdollisuuksien mukaan näiden kasvien viljely-, korjuu- ja jakeistustekniikoissa. Korjuuteknologia-osatutkimuksessa kehitettiin uusi vannesahaperiaatteeseen perustuva leikkuupuimurin leikkuulaite pellavan ja kuituhampun niiton helpottamiseksi. Ketjumaisen terämekanismin ja vannesahaterän etuina ovat edestakaisen liikkeen poistuminen ja värähtelyjen väheneminen. Pellavan ja kuituhampun kuitujen rakenne-eroista saatiin tämän tutkimuksen aikana hyvä käsitys: kuituhampun peruskuidut eroavat muodoltaan selvästi öljy- ja kuitupellavan kuiduista. Hampun primäärikuidut ovat lisäksi läpimitaltaan selvästi suurempia ja sekundäärikuidut taas selvästi pienempiä kuin pellavien niinikuidut. Tämä kuitujen rakenne-ero selittää osan fysikaalisten ominaisuuksien osatutkimuksessa kasvilajien välillä h a vaituista eroista. Kuituhampun ja pellavan vedenimunopeuksissa ja -määrissä oli selviä eroja, mutta moottoriöljyn imeytymismittauksissa erot olivat marginaalisia. Kuituhamppu imee vettä nopeasti ja paljon. Tutkittujen varsijakeiden koostumuksella on merkitystä imuominaisuuksiin. Pellavien päistärepitoisuuden ja näin myös imukyvyn vaihtelu oli suurta. Hamppukuitu näytti puolestaan puhdistuvan päistäreestä paremmin kuin pellavakuitu. Hamppu näyttää tämän perusteella sopivan pellavaa paremmin vettä imeviin tuotteisiin, joilta yleensä vaaditaan päistäreettömyyttä. Pellava taas näyttää sopivan kohteisiin, joissa ei haluta veden imukykyä. Tutkitut kasvijakeet eivät kuitenkaan sovellu alhaisen tuhkapitoisuuden (alhaisen piipitoisuuden) vuoksi öljynimeyttämistuotteiksi yhtä hyvin kuin esimerkiksi ruokohelpi. Toisaalta myös pellavan vahapitoisuuden on todettu vaikuttavan öljyn sitomisominaisuuksiin. Ilmankosteuden jyrkkä nousu altistaa varsijakeet erityisesti homeiden kasvulle. Kevätkorja tu n materiaalin tasapainokosteus on alempi kuin liottamattomana korjatun; tämä seikka liittynee myös siihen, että kevätkorjattu materiaali näytti tutkimuksissa kestävän homehtumatta hieman paremmin korkeaa ilmankosteutta kuin syyskorjattu materiaali. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa imuominaisuuksia edellyttävien tuotteiden, kuten vaippojen, pehmopapereiden ja kuivikkeiden kehittelyssä. Tuloksia voidaan hyödyntää myös tuotteissa, jotka eivät saa imeä vettä, kuten eristeissä ja pakkauksissa.
Vastaava tutkija
Pehkonen Aarne, Helsingin yliopisto, Maa- ja kotitalousteknologian laitos Yhteistyötahot
MTT, Kasvintuotanto
Hankkeen kesto 1999 - 2001
Asiasanat
pellava, hamppu, kuitu, päistäre, leikkuupöytä, laatu, kapillaarisuus
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|