Suopuustojen suuri taloudellinen merkitys on Suomen metsätalouden erityispiirre. Viimevuosisadan alkupuolelta lähtien kaikkiaan noin 5 miljoonaa hehtaaria turvemaita on ojitettu metsätalouskäyttöön. Voimakkaimmillaan ojitus oli 1960- ja 1970-luvuilla, jolloin vuotuinen ojitusala oli parhaimmillaan 300 000 hehtaaria. Nykyään uudisojituksia ei enää tehdä, vaan painopiste on siirtynyt täydennys- ja kunnostusojituksiin. Valtakunnan metsien inventoinneissa on voitu todeta suopuustojen voimakas kasvunlisäys ja niiden suuri hakkuupotentiaali. Tietämys tuotetun puun laadusta on kuitenkin ollut vähäinen. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää ojitetuilla soilla kasvavien, tukkipuun mitat täyttävien mänty- ja kuusirunkojen tärkeimmät ulkoiset ja sisäiset laatuominaisuudet, raaka-aineen soveltuvuus sahatavaran ja siitä edelleen jalostettavien tuotteiden valmistukseen sekä keskeiset erot raaka-aineen laadussa kivennäismaiden ja turvemaiden välillä. Ulkoista laatua tutkittiin ka ikk iaan noin 600 pystykoepuusta, puuaineen laatua noin 1400 koekiekosta ja sahatavaran laatua noin 500 tukista. Kuusen ulkoinen laatu osoittautui melko hyväksi, erilaisia muotovikoja (lähinnä lenkous ja mutkaisuus) lukuunottamatta. Männyllä muotovikojen lisäksi laatua heikensi runsas kuivaoksaisuus. Käytännössä em. tekijät vähentävät todellista laatuun perustuvaa tukkiosuutta. Lisäksi muotoviat aiheuttavat sen, että tukkien keskipituus jää alhaiseksi. Puuaineen ominaisuudet eivät keskimäärin poikenneet kivennäismaiden puustoista. Vaihtelu oli sen sijaan suurta, mikä johtuu lähinnä ojituksen aiheuttamasta voimakkaasta kasvun kiihtymisestä. Suopuustoille tyypilliseksi oletettu puiden lylyisyys osoittautui vähäiseksi. Sahatavaran laatu oli kuusella hyvä, osin erinomainen. Männyllä tyvitukeista sahattu sahatavara oli laadultaan hyvää, sen sijaan väli- ja latvatukeista sahattu sahatavara oli heikkoa. Kuivausmuutokset olivat vähäisiä, kun sahatavara kuivattiin vientikuivaksi. Tulokset osoittivat, että turvemaiden päätehakkuupuustoissa on myös laatupotentiaalia ja että raaka-aine soveltuu sahateollisuuden raaka-aineeksi tietyin varauksin.
Tulokset
Tutkimusaineisto kerättiin vuosina 1998-1999, jonka jälkeen aloitettiin aineiston analysointi ja tulosten raportointi. Loppuraportti annettiin kesäkuussa 2001.
Vastaava tutkija
Sipi Marketta, Helsingin yliopisto, Metsävarojen käytön laitos Yhteistyötahot
HY metsäekologian laitos, Metsäntutkimuslaitos
Hankkeen kesto 1998 - 2001
Asiasanat
suopuusto, puuaineen laatu, sahatavaran laatu
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|