Tutkimuksessa selvitettiin lähinnä kahden eri tilastolähteen pohjalta elintarvikkeiden kulutus 1990-luvulla. Elintarvikkeiden volyymikulutusta tarkasteltiin tuotantolähtöisesti ravintotaseiden avulla ja elintarvikkeiden kulutuksen budjettiosuuksia kotitaloustiedustelusta. Kulutusta selvitettäessä oli varsinaisten kulutuslukujen lisäksi tarpeen tarkastella myös elintarvikkeiden tuotantoa, tuontia ja myyntiä. Kulutusmuutosten taustaksi raportissa esiteltiin myös elintarvikkeiden hinnoissa tapahtuneita muutoksia vuonna 1995, jolloin Suomi liittyi Euroopan Unioniin (EU). Elintarvikkeiden kotimaan tuotannossa on 1990-luvulla ollut jonkin verran vuosittaista vaihtelua. Runsaiden tuotantovuosien satoa on varastoitu käytettäväksi myöhempinä vuosina. Suomessa ollaan omavaraisia leipäviljan, perunan, lihan, kananmunien, maidon ja maitovalmisteiden, voin ja margariinin suhteen. Ylituotantoa on ollut kananmunien ja voin tuotannossa. 1990-luvun alussa elintarvikkeiden tuonti oli peruselintarvikkeiden osalta varsin vähäistä. Riisiä, kalaa sekä sellaisia hedelmiä ja vihanneksia, joita Suomessa ei voida tuottaa on kuitenkin tuotu. Ennen EU:iin liittymistä oli olemassa pelkoa kotimaisten elintarvikkeiden kilpailukyvystä vastaavien ulkomaisten tuotteiden kanssa, mutta kotimainen tuotanto pystyi peruselintarvikkeiden osalta säilyttämään kaiken kaikkiaan hyvin markkinaosuuten ensimmäisenä EU-vuonna. Ravintotaseen mukaan 1990-luvulla lisääntyi erityisesti vihannesten, kananmunien ja juuston kulutus; viljan, hedelmien ja maidon puolestaan laski. Vuosi 1995 oli poikkeuksellinen elintarvikkeiden kulutuksen suhteen: silloin kasvoi eniten kananmunien, juuston ja lihan kulutus; vähennystä tapahtui ravintotaseen mukaan vihannesten ja hedelmien kulutuksessa. Elintarviketeollisuuden myyntilukujen mukaan lihan, juuston, sokerin, jäätelön ja virvoitusjuomien myynti nousi vuodesta 1994 vuoteen 1995. Verrattuna muuhun kulutukseen, kulutusmenojen supistuminen kuluttajilla keskimäärin on elintarvikkeiden ja juomien osalta ollut vähäisempää. Kotitaloustiedustelun mukaan elintarvikkeiden kulutusmeno-osuuksissa on tapahtunut hyvin pieniä muutoksia 1990-luvulla. Juuston, hedelmien ja marjojen sekä perunoiden ja perunatuotteiden osuus elintarvikkeiden kulutuksesta on lisääntynyt. Lihan, leipä- ja viljatuotteiden, kalan, kananmunien sekä rasvojen ja öljyjen osuus elintarvikkeiden kulutuksesta on puolestaan pienentynyt. Elintarvikkeiden hinnoista suurimmat alennukset saatiin vuonna 1995 kananmuniin, jauhoihin ja suurimoihin, sianlihaan sekä margariiniin. Elintarvikkeiden hintojen lasku palautti kotimaisen kulutuksen nopeasti ennen lamaa vallinneelle tasolle. Näin kävi mm. lihan, kananmunien ja juuston kohdalla. Kulutusmuutokset eivät selity ainoastaan hinnanmuutoksilla, sillä vaikka rasvojen ja öljyjen hinnat laskivat 18 prosentilla, kulutus ei kuitenkaan lisääntynyt. Toinen merkittävä selittäjä elintarvikkeiden kulutuksen kasvulle on hinnan lisäksi ollut sekä kotimaisen että ulkomaisen tarjonnan lisäys. Esimerkki kotimaisen tarjonnan lisäyksestä ovat perunavalmisteet, ulkomaisesta tarjonnasta erilaiset jäätelötuotteet. Myös vihannesten kulutus lisääntyi 1990-luvulla tuonnin kasvun myötä. Myös erilaisilla säädöksillä on vaikutusta kotimaassa tilastoitavaan kulutukseen: alkoholin tuonnin aikarajoitusten poistumisen myötä kulutukseen kirjaamaton tuonti on lisääntynyt runsaasti ja oluen kulutus kotimaassa puolestaan näyttäisi laskeneen.
Tulokset
Tutkimus toteutettiin 1.10.-23.12.1996
Vastaava tutkija
Raijas Anu, Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Hankkeen kesto 1996 - 1996
Asiasanat
elintarvikkeet, kulutus, hinnat
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|