Tutkimuksen tarkoituksena on tarjota yleiskuva yksityisen kulutuksen ja vähittäiskaupan muutoksista taloudellisten aikasarjojen avulla. Yksityiskohtaisemman tarkastelun kohteena on elintarvikkeiden kulutuksen muutos. Kulutuksessa tapahtuneet muutokset eivät ole kohdanneet kaikkia kuluttajia samalla tavalla. Osalle kuluttajista lama ei ole merkinnyt minkäänlaista oleellista heikennystä hyvinvoinnissa, kun taas toiset ovat joutuneet kärsimään paljonkin. Kun ylemmät sosiaaliluokat voivat vapaasti muunnella kulutustaan, heikkojen osaksi näyttää jäävän kulutuksen määrän ja rakenteen sopeuttaminen. Myöskään keskimääräinen pääkaupunkiseudun kuluttaja ei ole joutunut laman myötä supistamaan nimellisesti kulutustaan lainkaan, kun taas muualla Etelä-Suomessa ja Pohjois-Suomessa kulutusmenot ovat supistuneet selvästi. Laman alku vähittäiskaupassa ajoittuu vuoden 1989 loppupuoliskolle. Kaupan toimialoista auto-, sisustus-, alkoholi-, jalkine- ja kodinkonekauppa ovat olleet laman suurimpia uhreja. Valokuvausliike- ja optikkoala on käynyt syvimmällä lamassa, mutta lamajakso on kestänyt vain reilut kaksi vuotta. Kioski- ja supermarketkaupassa sukellus on ollut yhtä syvä, mutta supermarketkaupassa lamsn kesto näin mitattuna oli vain vuoden, kun kioskikauppa on ollut lamassa viisi vuotta. Useimmilla kaupanaloilla kasvu on käynnistynyt vasta alkuvuodesta 1994. Ruuan kulutuksen modernisoituminen näyttäisi jatkuvan lamasta huolimatta, Ylipäätänsä historiallisen kokemuksen valossa näyttää epätodennäköiseltä, että suomalainen kuluttaja kyseenalaistaa koko elämäntapansa tulotason laskiessa.
Vastaava tutkija
Raijas Anu, Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Hankkeen kesto 1994 - 1995
Asiasanat
kulutus, vähittäiskauppa, elintarvikkeet, lama
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|