Tasaisesti jakautunut tiheä ja syvä juuristo takaa veden ja ravinteiden oton sekä estää ravinnehuuhtoutumia. Juuriston kasvu on riippuvainen paitsi kasvilajista myös maaperä- ja ilmastotekijöistä. Projektin päätavoitteena oli mitata suotuissa olosuhteissa kahdentoista eri viljelykasvin juuriston syvyyskasvua ja juuriston kasvun vaihteluita. Menetelmänä käytettiin miniritsotroni-mikrovideotekniikkaa, täydennettynä maasta erikseen pestävien juurien kuva-analyysillä. - Kevätviljoista kaksitahoisen ohran juuristo kehittyi nopeammin, syvemmälle ja runsaammaksi kuin kauran juuristo. Kevätviljojen ja rypsin juuriston kasvu poikkesi huomattavasti yksivuotisen raiheinän kasvudynamiikasta; raiheinän hitaasti kehittyvä juuristo kasvoi laajemmaksi kevätviljojen juuristoa vasta elokuussa. Syyskuussa raiheinän juuristotiheys oli vielä 50 cm:n syvyydessä kohtalainen osoittaen, että raiheinällä on edellytykset ravinteiden tehokkaalle pidättämiselle 0-50 cm:n maakerroksesta, mutta vasta 2-3 kk kylvön j älkeen. Syksyllä kylvettyjen nurmikasvien ja syysviljojen elävien juurien määrissä ei ollut huomattavia eroja seuraavan kasvukauden alussa. Kaikilla lajeilla juuristo ulottui puolen metrin syvyyteen. Nuoren timotein juuristo tosin kehittyi huhtikuun lopulla muita nopeammin, mikä rohkaisee lannoittamaan timoteivaltaisia nurmia mahdollisimman varhain, mikäli maa kantaa. Nuoren apilan juuriston kasvun hitaus näkyi pohjamaan vähäisinä juurina, voimistuen timotein, rukiin ja syysvehnän juuritiheyksien tasolle vasta kesä-heinäkuun vaihteessa. Syysviljojen juuristo oli tiheimmillään heinäkuun puolivälissä, jonka jälkeen juurien määrä alkoi hiljalleen laskea. Rukiin ja syysvehnän välillä ei kukinnan aikaan todettu merkittäviä eroja juuritiheyksissä, kummallakaan menetelmällä. Timotein juuristo osoittautui syyskylvöisistä kasveista kukinnanaikaan tiheimmäksi. Avomaan vihanneksista sipulin juuristo osoittautui selvästi pienimmäksi. Kaalin ja perunan juuristo oli laajin. Porkkanan juuristo kehi t tyi vielä syksyllä muiden kasvien juuristojen kuollessa. Projektin loppuvaiheessa mitataan eri kasvilajien juurien ravinnepitoisuuksia. Lisäksi tytärprojektina mitattiin kolmannen kasvukauden puna-apilan ja timotein entsyymiaktiivisuuksia sekä juuristonkasvua yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden kanssa. Tulosten mukaan sekä juuriston kasvu että entsyymiaktiivisuus vähenivät maan syvyyden lisääntyessä. Kasvilaji vaikutti entsyymeihin vähän.
Tulokset
Kenttätyöt ovat päätöksessä. Laboratorioanalyysit viedään päätökseen vuonna 2004. Ensimmäinen tieteellinen käsikirjoitus laadittiin syksyllä 2003 entsyymiaktiivisuutta käsittelevästä osiosta: R. M. Niemi, M. Vepsäläinen, K. Wallenius, S. Simpanen, L. Alakukku and L. Pietola ”Temporal and soil depth related variation in soil enzyme activities and in root growth of red clover (Trifolium pratense) and timothy (Phleum pratense) in field”. Toinen käsikijoitus valmistui kesällä 2004: Pietola, L. & Alakukku: ”Root growth dynamics and biomass input by Nordic annual field crops ”. Kumpikin käsikirjoitus on julkaisuvaiheessa. Projektista on kirjoitusvaiheessa kaksi muuta käsikirjoitusta, jotka käsittelevät syysviljojen ja nurmilajien sekä avomaan vihannesten juuristoja. Neljäs projektin käsikirjoitus laaditaan eri kasvilajien juurien ravinnepitoisuuksista, joita mitataan vuonna 2004.
Vastaava tutkija
Pietola Liisa, Helsingin yliopisto, Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, Maanviljelyskemia ja -fysiikka / Agricultural Chemistry and Physic Yhteistyötahot
MTT, SYKE
Hankkeen kesto 1998 - 2005
Asiasanat
enstyymiaktiivisuus, juuritiheys, juuriston kasvu, juuriston kuoleminen, kaali, kaura, ohra, peruna, porkkana, puna-apila, raiheinä, ruis, rypsi, sipuli, syysvehnä, timotei
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|