Hankkeessa tutkitaan erityisesti lähellä sieniä olevan Microspora-pääjakson edustajia. Toisena erityiskohteena ovat Dermocystidium-lajit Suomessa ja Virossa. Dermocystidiumit kuuluvat nykyisen tietämyksen mukaan ns. DRIP-ryhmään, joka erosi omana kehityshaaranaan eläinten ja sienten eroamiskohdan lähellä. Kolmantena tutkimuskohteena on erään Myxozoa-lajin elämänkierto. Monesta solusta muodostuneiden itiöiden vuoksi myksotsoat luetaan nykyisin monisoluisiin eläimiin Em. loisia on Suomessa tutkittu kovin vähän. Niiden elämänkierrot ja kehitysvaiheet ovat tuntemattomia. Elämänkiertojen ja kehitysvaiheiden tutkiminen auttaa paitsi luokittelussa myös isäntä-loissuhteen selvittämisessä ja loisten leviämisen estämisessä. Mikrosporidiloisia on löytynyt Suomessa särjen ja kiisken sukurauhasista, missä ne saattavat heikentää kalan lisääntymiskykyä. Yksi loisista on tunnistettu Pleistophora mirandellaeksi. Elektronimikroskooppitutkimukset paljastivat, että tämän loisen itiörakkulan muodostumista pa viittaa kuitenkin muuhun sukuun. Sukumääritelmiä jouduttaneen korjaamaan. Tätä loista ei ole vielä saatu itiöitä syöttämällä tarttumaan uusiin särkiin. Toisen tyypin mikrosporidiloinen, aikaisemmin Glugea-sukuun kuuluvana kuvattu, on nyt nimetty Loma acerinaeksi. Se esiintyy liisken suolen seinämässä, ja se on saatu tarttumaan uusiin kiiskiin syöttämällä niille loisen itiöitä. Viimeisimpien tutkimusten mukaan tämä loinen voi saada uuden suvun. Dermocystidium-lajeja on löytynyt Suomessa ahvenen evistä ja taimenen kiduksista. Virossa Dermocystidiumeja on löytynyt hauen kiduksista, ja eräissä kalanviljelylaitoksissa Dermocystidium (D. cyprini) on tappanut massoittain karppeja. Elektronimikroskooppitutkimusten mukaan kystan sisällä kehittyvät lipidipitoiset, monitumaiset plasmodiumit, ja niistä muodostuu siimattomia itiöitä. Infektoiva vaihe on todennäköisesti flagellallinen zoospore. Ahvenen D. percaen plasmodiumin tuma on erikoinen.
Tulokset
Hankkeesta on ilmestynyt kaikenkaikkiaan viisi julkaisua ja kuudes julkaisukäsikirjoitus Jiri Lomin ja Frank Nilsenin kanssa on painossa. Ahvenessa esiintyvästä Dermocystidiumista on Kaja Lotmanin kanssa painossa yksi käsikirjoitus ja lisäksi Mark Raganin ja Jiri Lomin kanssa tekeillä toinen. Pleistophora mirandellae-tyyppiset mikrosporidit ehdotetaan nyt SSU rDNA-tutkimusten perusteella siirrettäväksi Ovipleistophora-sukuun. Suomessa niitä löytyy särjestä ja kiiskestä. Ahvenen Dermocystidium-loisten 18s-sekvenssien tietokoneanalyysit on tehty. Toistaiseksi tiedetään, että nämä dermot ovat lähellä Dermocystidium salmonista ja Rhinosporidium seeberitä.
Vastaava tutkija
Pekkarinen-Kouki Marketta, Helsingin yliopisto, Biotieteiden laitos, Eläinfysiologian osasto Yhteistyötahot
Institute of Parasitology, Academy of Sciences of the Czech Republic., Institute of Animal Husbandry, Estonian Agricultural University, Tartu, Estonia., Tartu University, and Matsalu Nature Reserve, Institute of Marine Research, Department of Aquaculture, Bergen, Norway., NRC Institute for Marine Biosciences, Halifax, Canada ja Institute for Molecular Bioscience, University of Queensland, Brisbane, Australia.
Hankkeen kesto 1994 -
Asiasanat
Microspora, Myxozoa, Dermocystidium, hienorakenne, elämänkierto, kehitys, isäntäloissuhde
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|