Humus on tyypillinen osa metsämaan maannosta. Metsämaassa muodostuvien humusyhdisteiden kemialliset ominaisuudet riippuvat alueen kasvillisuudesta, hajottajayhteisöjen koostumuksesta ja abioottisista ympäristötekijöistä. Maaperän abioottiset ja bioottiset ominaisuudet ovat siis tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään ja muutokset yhdessä tekijässä voivat vaikuttaa siten toisiin. Puuston hakkuu edistää humusyhdisteiden liikkumista ja näin syntyvät muutokset maaperän ominaisuuksissa vaikuttavat sen eliöstöön, hajotusprosesseihin ja ravinteiden kiertoon. Osa humusyhdisteistä saattaa myös päätyä vesistöihin. Vesiekosysteemissä humusyhdisteet muuttavat valaistusolosuhteita, sitä kautta perustuotantoa ja oletettavasti myös planktonyhteisön ja sedimentin yhteisöjen biologista diversiteettiä. Tässä hankkeessa selvitetään: -metsämaan humusyhdisteiden, biologisen diversiteetin ja ekosystemin toiminnan välisiä vuorovaikutussuhteita ja kuinka ne muuttuvat metsän hakkuun vaikutukses ta ja -miten humuskuormitus muuttaa sedimentin biologista diversiteettiä ja eliöyhteisöjen toimintaa erityisesti vesikasvillisuuden muutosten kautta.
Vastaava tutkija
Kairesalo Timo, Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos Yhteistyötahot
Agricultural University, Lublin, Puola, CEREG, Instit. Botanique, Strasbourg, Ranska
Hankkeen kesto 1997 - 2002
Asiasanat
Biodiversiteetti, humus, maaperäeläimet, mikrobiologia, sedimentti, vesikasvi
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|