Rantavyöhyke muodostaa luonnollisen puskurin järven ja maalta valunnan mukana tulevan ravinnekuormituksen välille. Rannan kasvillisuuden on todettu tehokkaasti vähentävän ulappa-alueille kulkeutuvien ravinteiden määrää sitomalla niitä biomassaansa. Kuolevaa kasviainesta hajottavat mikrobit kuitenkin vapauttavat sitoutuneita ravinteita ja hiiltä veteen ja välittävät osan biomassansa kautta ylemmille trofiatasoille. Tällä toiminnallaan ne kumoavat suojavyöhykkeiden tehokkuutta. Rantavyöhykkeen mikrobisto on myös alttiina ympäristön häiriöille maatalouden torjunta-aineiden ja muiden haitallisten kemikaalien muodossa. Tutkimuksessa selvitetään suojavyöhykkeen lopullinen tehokkuus ravinteiden ja orgaanisen hiilen pidättäjänä mikrobiston (bakteerien ja sienten) hajotustoiminnan jälkeen. Tähän pyritään selvittämällä litoraalin sisäinen mikrobiaalinen hiilen ja ravinteiden kierto sekä näiden yhdisteiden vapautuminen litoraalista järven ulappa-alueelle. Hiilen ja ravinteiden ki ertoa tarkastellaan litoraalin veden, sedimentin sekä elävän ja hajoavan vesikasvillisuuden välillä. Lisäksi selvitetään haitallisten ympäristökemikaalien, lähinnä herbisidien, vaikutuksia litoraalin mikrobiston toimintaan.
Tulokset
Projektin ensimmäisenä vuonna (1997) toteutettiin kolme erillistä koekokonaisuutta, joilla selvitettiin hiilen mikrobiaalista kiertoa järven rantavyöhykkeessä. Kokeissa tutkittiin bakteerien kokonaistuotantoa litoraalissa kasvukauden aikana, makrofyyttiaineksen vaikutusta sedimentin mikrobien aktiivisuuteen sekä syksyllä kuolleiden makrofyyttien hiilen sitoutumista mikrobibiomassaan. Tulevana vuonna keskitytään litoraalin mikrobiaaliseen ravinnekiertoon sekä lähemmin herbisidien vaikutukseen litoraalin epifyyttiyhteisöihin.
Vastaava tutkija
Heikkinen Erika, Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos Yhteistyötahot
Helsingin yliopisto, soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos
Hankkeen kesto 1997 - 1999
Asiasanat
mikrobit, rantavyöhyke, hajotus, suojavyöhyke
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|