Osana puuntuhkan käyttöä metsien lannoitteena ja sen ympäristövaikutuksia selvittävää tutkimus- ja kehityshanketta tutkittiin tuhkalannoituksen vaikutuksia valuma-alueen huuhtoumiin ja alapuolisten järvien veden laatuun ja biologiaan. Vesiympäristön kannalta mahdollisena ympäristöriskinä voidaan pitää tuhkan vahvaa emäksisyyttä, korkeaa fosforipitoisuutta ja tuhkan sisältämiä raskasmetalleja. Tutkimuskohteena oli kolme humuspitoista metsäjärveä, joista kahden valuma-alueelle levitettiin ns. itsekovetettua tuhkaa n. 6400 kg hehtaarille (< 20 % valuma-alueesta) ja yhden järvistä toimiessa kontrollina. Lannoitetulla valuma-alueella seurattiin sekä turvemaalta että kivennäismaalta tulevia huuhtoumia. Tutkimusalueella kerättiin vertailuaineistoa noin vuoden verran ennen tuhkalannoitusta. Talvella 1998 tapahtuneen tuhkalannoituksen jälkeen valumavesien happamuus laski vain hiukan. Etenkin lannoitetulta turvemaalta tulevan veden alkaliniteetti ja johtokyky nousivat ja K-, Cl- ja SO4- huuhtoum at kasvoivat. Muutokset olivat osittain havaittavissa vielä kahden vuoden kuluttua (v. 1999). Järvien veden laadussa oli havaittavissa pientä K-, Cl- ja SO4-pitoisuuksien nousua. Vaikka fosforihuuhtoumien ei havaittu lisääntyneen tuhkalannoituksen jälkeisenä vuonna, järvien tuotantotason lievä nousu näkyi kohonneina klorofylli a -pitoisuuksina ja kasviplanktonmäärien kasvuna kontrollijärveen verrattuna. Eläinplanktonin osalta selvin muutos oli rataseläinten runsastuminen toisessa tutkimusjärvistä. V. 1998 rakasmetallien huuhtoutumista tai kertymistä vesieliöstöön (eläinplankton, pohjaeläimet, kalat) ei ollut havaittavissa. Vertailuaineiston keruu ennen lannoitusta sekä kontrollialueiden samanaikainen seuranta mahdollisti tuhkalannoituksesta aiheutuvien lyhytaikaisten muutosten arvoinnin tutkimusjakson poikeuksellisista sääolosuhteista huolimatta. Raskasmetallien sekä fosforin hitaan liukenevuuden takia tutkimus oli kestoltaan liian lyhytaikainen, jotta sen avulla voitaisiin luote t t a v as ti arvoida tuhkalannoituksen aiheuttamia pitkäaikaisia vesiekosysteemivaikutuksia.
Tulokset
Hankkeen 1.osan loppuraportti toimitettu v. 1999 joulukuussa Metsäteho Oy:lle. Hankkeen 2. osan rahoitus vuosille 2000-2002. Julkaisut: Tulonen, T., Arvola, L. & Ollila, S. 2002. Limnological effects of wood ash application to the subcatchments of boreal, humic lakes. – J. Environ. Quality 31:946-953. Tulonen, T., Arvola, L., Ollila, S., Mäkinen, A., Pihlström, M., Rask, M. & Karppinen, C. 2001. Effects of forest fertilization by wood ash on lake ecosystems. – In: Ruoppa, M., Paasivirta, J., Lehtinen, K.-J. & Ruonala, S. (Eds.), 4th International conference on environmental impacts of the pulp and paper industry, Proceedings of the conference 12 – 15 June 2000 Helsinki, Finland. The Finnish Environment 417, pp. 359-363.
Vastaava tutkija
Arvola Lauri, Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema Yhteistyötahot
Metsäteho, Suomen ympäristökeskus, METLA, HY limnologian ja ympäristönsuojelun laitos, HY ekologian ja systematiikan laitos
Hankkeen kesto 1997 - 2002
Asiasanat
tuhka, tuhkalannoitus, rehevöityminen, neutralointi, fosfori, cadmium, vedenlaatu, plankton, ravintoketjut
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|