Hankkeessa tutkitiin erilaisten ruostumattomien terästen pinnalle lunnon merivesissä muodostuneiden biofilmien mikrobiologisia ominaisuuksia. Työssä kehitettiin laboratoriossa toimiva malliekosysteemi, jossa teräksen pintaan kasvanut biofilmi aiheutti korrosiopotentiaalin nousua samalla tavalla kuin näytteissä jotka oli upotettu Suomenlahteen. Tämä terästä jalontava biofilmi koostui epäjatkuvista, läpimitaltaan 0.05...0.2 mm ja >0.2 mm korkeista mikrobipesäkkeistä, joiden läpäisevyys hapelle ja kemikaaleille oli pieni. Muodostumien edellytti yli 5 mm/sec virtausta ja sopivaa lämpötilaa siten, että >5 C lämmössä potentiaalin nousu 300 mV verran kesti kuukauden, lämpötilan noustessa se nopeutui, mutta yli 35 C läämmössä biofilmin kyky nostaa korrosiopotentiaalia katosi.
Tulokset
Hanke valmistui maaliskuussa 1997 ja sen loppuraportti on luovutettu rahoittajille 11.4.1997.
Vastaava tutkija
Salkinoja-Salonen Mirja, Helsingin yliopisto, Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos Hankkeen kesto 1994 - 1997
Asiasanat
ruostumaton teräs, biokorrosio, jalontuminen, katodinen, malliekosysteemi, merivesi, paperikone, biofouling, korrosiosuojaus, bakteeri, tarttuminen, lima, konfokaalimikroskooppi, CLSM
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|