Ravintoketjukunnostusten vaikutusten pysyvyyttä on kuvattu tasapainomallilla, jonka mukaan järvellä voi olla kaksi vaihtoehtoista tasapainotilaa: sameavetinen, planktonlevien dominoiva tai kirkasvetinen ja makrofyyttivaltainen. Makrofyyttien vaikutus vedenlaatuun johtuu useasta eri mekanismista. Makrofyyttikasvillisuus voi pitää yllä kirkkaan veden vaihetta korkeissakin ravinnepitoisuuksissa, mutta kun järvi on muuttunut sameavetiseksi, vaaditaan hyvin huomattava ravinnepitoisuuden alenema ennenkuin makrofyyttien leviäminen ja veden kirkastuminen on taas mahdollista. Teorian mukaan myö s kaloilla voi olla hyvin suuri vaikutus veden sameuteen ja ma krofyyttien ja levien väliseen kilpailuun sekä edelleen koko j ärven tilaan. Siten on mahdollista saada aikaan veden laadun t asapainotilassa muutos muuttamalla kalaston rakennetta ja vähe ntämällä biomassaa. Tässä tutkimuksessa selvitetään ensimmäistä kertaa kokeellisesti ravinnekuormituksen, makrofyyttien ja särkiparvien vaikutukset veden laadun tasapainotilojen muutoksiin ja siten biomanipulaation pysyvyyteen. Tutkimus suoritetaan Lahden Vesijärvessä, jossa veden laatu on selvästi parantunut biomanipulaation vaikutuksesta, ja Köyliönjärvessä, jossa biomanipulaatio ei ole parantanut veden laatua. Tuloksia vertailemalla etsitään raja-arvoja biomanipulaation onnistumiselle rehevyystasoltaan ja sisäiseltä kuormitukseltaan erilaisissa järvissä.
Vastaava tutkija
Kairesalo Timo, Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos Yhteistyötahot
Lahden kaupungin valvonta- ja ympäristökeskus
Hankkeen kesto 1995 - 1997
Asiasanat
ravintoketjukunnostus, makrofyytit, ravinnekuormitus
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|