Tarkasteltaessa tietyn lajin pohjoisen levinneisyysrajan lähellä eläviä populaatioita yleensä tiheydestä riippumattomien tekijöiden (mm. erilaiset ilmasto- ja ympäristötekijät) merkitys kasvaa verrattuna tiheydestä riippuviin tekijöihin (mm. lajien välinen kilpailu, kasvu ja taudit). Ilmastotekijöiden, lähinnä lämpötilan, vaikutus kalanpoikasten kasvuun on selkeästi havaittavissa ensimmäisenä kesänä, sillä mitä lämpimämpi kesä, sitä pidempiä poikaset yleensä ovat syksyllä. Isommilla poikasilla on paremmat mahdollisuudet löytää ravintoa sekä välttää petoja kuin pienemmillä. On myös havaittu, että talvikuolleisuus on pienempää niinä vuosina, jolloin poikaset ovat olleet keskimääräistä pidempiä ensimmäisenä syksynä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää: 1) kuhan ensimmäisen elinvuoden vaikutusta sen populaatiodynamiikkaan ja 2) kuhakantojen runsauseroja ja kuhan esiintymistä erityyppisissä järvissä. Perushypoteesinä on, ett ä ilmastollisten tekijöiden vaikutukset kuhapopulaatioihin ovat merkittävämpiä kuin muiden tiheydestä riippuvien tai riippumattomien tekijöiden. Lisäksi oletetaan, että ilmastolliset tekijät vaikuttavat eniten ensimmäisen vuoden aikana, jolloin kuhan kokonaiskuolleisuus on suurin. Toisena perusolettamuksena on, että ilmaston lämmetessä ilmastollisten tekijöiden suora vaikutus heikkenee ja vastaavasti tiheydestä riippuvien tekijöiden merkitys kasvaa.
Vastaava tutkija
Lappalainen Jyrki T., Helsingin yliopisto, Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos Hankkeen kesto 1996 - 1997
Asiasanat
ympäristötekijät, kuha, ilmasto, ilmaston muutos
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|