RASVOJEN KROMATOGRAFINEN JA MASSA- JA NMR-SPEKTROMETRINEN ANA TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena on kehittää kaasu- (GLC) ja nestekromatografiaan (HPLC) sekä massaspektrometriaan (MS) ja ydinmagneettiseen resonanssiin (NMR) perustuvia menetelmiä niin, että maitorasvan triasyyliglysrolien (TAG) molekyylilajeista saadaan entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. Kehitetyillä menetelmillä tutkitaan eri lehmärotujen ja eläinlajien maitorasvojen sekä fraktioitujen ja modifioitujen maitorasvojen triasyyliglyserolien koostumusta ja rakennetta. Maitorasva sisältää niin suuren määrän erilaisia TAG-molekyylejä, että niiden määrittämiseksi tarvitaan usean analyyttisen menetelmän peräkkäistä käyttöä. Tutkimushankkeen aikaisemmassa vaiheessa kehitettiin maitorasvan TAG:ien tyydyttyneisyyden mukaiseen fraktiointiin soveltuva hopeaionikromatografinen menetelmä (J. Am. Oil Chem. Soc. 70, 1203-1207) ja lipaasimodifioidun maitorasvan ja sen tyydyttyneiden, monoeeni-, dieeni- ja trieeni- TAG-fraktioiden TAG:t identifioitiin kaasukromatografi-massaspektrometrisesti, mutta kvantitatiivinen määritys tehtiin kaasukromatografisesti (J. Am. Oil Chem. Soc. 70, 1207-1217). Tällöin samassa kaasukromatogrammin piikissä eluoituvien TAG:ien hiiliketjuisomeerit voitiin tunnistaa massaspektrometrisesti, mutta niitä ei voitu kvantitoida. Parhaillaan käynnissä olevassa tutkimuksessa, jonka tutkimusaineisto on valmistumassa, on syntetisoitu suuri joukko 10:n triasyyliglyserolin seoksia, joiden koostumus on määritetty huolellisesti kaasukromatografisestiNäistä on mitattu yhteensä useita satoja TAG:ien fragmentti-ioneja kaasukromatografi-massaspektrometrisesti fragmentti-ionien vastekertoimien ja vasteen lineaarisuuden määrittämiseksi. Vastekertoimia käyttämällä voidaan määrittää luonnon voirasvan, modifioitujen ja fraktioitujen rasvojen kaasukromatografi-massaspektrometrisistä tiedoista sekä samassa piikissä että eri piikeissä eluoituvien TAG:ien pitoisuuksia. Tutkimuksen NMR-spektrometrisessä osassa, josta kirjoitettu ensimmäinen julkaisu on painossa, on tutkittu lyhytketjuisten rasvahappojen jakaantumista sn-1(3)- ja sn-2-asemien kesken. Voihapon sn-1(3)- ja sn-2-isomeerit erotettiin GLC-, HPLC- ja GLC-MS-analyyseissä. HPLC-kromatografisesti eristettyjä paikkaisomeerejä tutkittiin korkean erotuskyvyn 1H NMR:llä, jolloin todettiin selviä eroja paikkaisomeerien kesken glyserolirungon metyleeni- ja metiiniprotonien, asyyliryhmän C-2:n metyleeniprotonien ja butyryyliryhmän metyyliprotonien signaaleissa. Lisäksi todettiin, että butyryyliryhmien jakaantuminen sn-1(3)- ja sn-2-asemien kesken voidaan määrittää eristettyissä isomeereissä, vaihtoesteröidyssä TAG-seoksissa ja sekä vaihtoesteröidyssä että luonnon voiöljyssä integroimalla butyryyliryhmän metyyliprotonien signaalit.
Vastaava tutkija
Kalo Paavo, Helsingin yliopisto, Soveltavan kemian ja mikrobiologian laitos, Yleinen kemia Hankkeen kesto 1989 -
Asiasanat
Triasyyliglyserolit (Tag), lyhytketjuiset Tag, vaihtoesteröinti, kaasukromatografia, korkeapainenestekromatografia, massaspektrometrinen kvantitointi 1H NMR-spektrit
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|