Suomen pinta-alasta 69 % on metsää ja vain 8 % maatalousmaata. Lähes kaikilla suomalaisilla maatiloilla on metsää. Maatilatalouden ja maaseudun kehittämisessä tämän olemassa olevan resurssin, metsän merkitys on kuitenkin jäänyt puutteelli-seksi sekä itse maatilayrityksissä että neuvonnan ja hallinnon toimenpiteissä. Suo-men EU-jäsenyys vaikuttaa monin tavoin maatalouteemme ja maaseutuumme, joilloin metsän merkityksen on odotettu korostuvan. MMM Sanna Sihvola tarkastelee tässä tutkimuksessa, miten maatalouspolitiikan suunnittelussa maatilametsätalous on otettu huomioon ja miten harjoitettu maatalo-uspolitiikka on siihen vaikuttanut. Työssä on myös arvioitu viljelijäkyselyn perus-teella, millaisilla politiikan keinoilla viljelijöiden päätöksiin voidaan vaikuttaa. Tutkimusraportti on osa Helsingin ja Joensuun yliopistoissa 1994-1996 tehtyä Suomen Akatemian rahoittamaa Integroitu maa- ja metsätalous muuttuvassa toi-mintaympäristössä -projektia. Selventäessään ensisijaisesti makrotasolla maa- ja metsätalouden sidonnaisuutta politiikan teossa ja vaikutuksissa ja antaessaan viittei-tä tulevan, toivottavasti integroidumman, maatalous- ja metsäpolitiikan suunnitte-luun tämä tutkimus on edesauttanut projektin muiden osahankkeiden toteutumista. Tutkimukselliset synergiaedut ovat selvät.
Vastaava tutkija
Kola Jukka, Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos, Maatalouspolitiikka Yhteistyötahot
Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta
Hankkeen kesto 1995 - 1996
Asiasanat
maatalouspolitiikka, maatilametsätalous, poliittis-taloudellinen analyysi, Suomi
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|