Maataloudesta on muodostunut suurin vesistöjä kuormittavien ravinteiden, typen (N) ja fosforin (P), lähde. Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa pohjaveden pinnan säätely -padotuskastelun ja säätösalaojituksen- avulla on osoittautunut tehokkaaksi päästöjen vähentämiskeinoksi. Menetelmän sopivuutta Suomen oloihin on tutkittu salaojakeskuksen, Teknisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteistyöprojektina. Päästöjen vähenemisen lisäksi oletetaan, että kasvien kasvu ja sadon muodostus lisääntyy parantuneen vesitalouden ansiosta. Sekä kasvien että maan vesi- ja ravinnetaseiden muutoksia simuloidaan myös FINNMOD-mallin (suomalinen versio DRAINMOD mallista) avulla. Mallia käytetään tietojen extrapoloimiseen erilaisille maalajeille ja erilaisiin ilmasto-oloihin.
Vastaava tutkija
Teittinen Matti, Helsingin yliopisto, Kasvintuotantotieteen laitos Yhteistyötahot
TKK/Vesitalouden laboratorio / apul.prof. Tuomo Karvonen
Hankkeen kesto 1992 -
Asiasanat
säätösalaojitus, vesitalous, ravinnetalous, dynaaminen malli
Hankkeen vaihe: päättynyt
HUOM! Tämä tutkimushankekuvaus on tuotettu Hankehaaviin Helsingin yliopiston TUHTI-tutkimustietojärjestelmästä, jota ei enää ylläpidetä. Tarkista ajantaiset tutkimushanketiedot Helsingin yliopiston TUHAT-järjestelmästä.
|